Peetu on vanhastaan ollut Pietari-nimen kutsumamuoto, nykyään myös mm. Petrin, Peterin, Pertin, Pertun ja Petran lempinimi. 1970-luvulta alkaen Peetua on käytetty myös virallisena nimenä. Pietari taas on tullut kreikan kalliota merkitsevästä nimestä Petros ja sen muunnelmasta Petrus. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet)
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
Totte-animaatiosarja perustuu kanadalaisten Doris Brassetin ja Fabienne Michot'n neljään lastenkirjaan, mutta ainakaan toistaiseksi kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Kirjat ovat ilmestyneet alkujaan ranskaksi, ja Totten alkukielinen nimi on Gofrette.
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
Pirjo Rissasen teos Äitienpäivä on ilmestynyt vuonna 2011. Kustantaja Gummerus osaa luultavasti kertoa, milloin Rissaselta on odotettavissa uusia teoksia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail… .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta on kysytty aikaisemmin kirjailijoita, jotka kirjoittavat Enni Mustosen -tyyliin http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cba4b85-95… .
Seuraavat voisivat olla kiinnostavia: Marja Orkoma, Elsa Anttila,
Liisa Tammio.
Kotimaisista naiskirjailijoista on vuonna 1999 ilmestynyt hakuteos: Kotimaisia naistenviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta.
"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al.
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Laulun taustasta ei näytä oikein löytyvän tietoa eikä varmuutta siitä, onko kyseessä edes ollut todellinen ihminen. Häneen Sanomien jutussa osoitteessa http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kulttuuri/188882-pilkkariimeja-mora… niin väitetään mutta väitteelle ei mainita mitään perusteluja.
Jos Palpan Killi on ollut todellinen ihminen, ei ole mitenkään sanottua, että kyseessä olisi hänen oikea nimensä. Hiski-tietokannasta löytyy muutama viittaus Palpa-sukunimeä kantaneisiin henkilöihin, mutta se ei ole välttämättä ollut virallinen kirkonkirjoihin merkitty sukunimi. Elokuva "Kanavan laidalla" perustuu laulun kaunisteltuun version, ja ilmeisesti alkuperäinen laulu on sanoiltaan rivompi ja Kirsti hahmona vähemmän romanttinen.
Asian perinpohjainen…
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Hei !
Kirjastosta löytyy ryijykirjoja, esim. Tikkurilasta myös käsikirjaston puolelta, sijainti on luokassa 76.2. Kuvia löytyy myös googlen kuvahaulla hakusanalla ruusuryijy. Suomen käsityön ystävät ry:n www.suomenkasityonystavat.fi sivuilla on lisää kuvia ja yhteystiedot kysymyksiä varten. Hinnan arvioinnissa kannattanee turvautua antiikkihuutokauppojen http://www.antiikkilinkit.fi/antiikkihuutokaupat/ asiantuntijoihin.
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Mustarastas kokoelmasta Kurkiaura (1930):
Mustarastas
Keväimessä mustarastas
lauloi laulun tulisen.
Kaiku vain ja tyhjyys vastas
lauluun sen.
Osaa laulajan se kiittää
aina syksyn tulohon:
kaiun ääntä riittää, riittää,
tyhjän syli syvä on!
Runo löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea…
Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:
https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na…
Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
Suomen kansallisbibliografia Fennica antaa tekijähaulla (Vakkuri, Kai) yli neljäkymmentä viitettä.
Tässä listassa on lueteltu suurin osa Kai Vakkurin (s. 1934) julkaisemista luovuutta ja aikaa käsittelevistä tietokirjoista sekä kaunokirjallisuudesta, jota hän on julkaissut. Listasta voi puuttua teoksia, joita Vakkuri on kirjoittanut muiden kanssa. Fennica on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi
Elä enemmän! : uusi tapa ajatella aikaa .Mark-kustannus 1985
Marraskuun kukat : viisi päivää Valamossa . Etelän kirja 1985
Erikoisliikkeen markkinoinnin opas. Mark-kustannus 1986
Mediamyyjän opas. Ark-kustannus [1986]
Kirjapainon markkinoinnin avain. Mark-kustannus [1987]
Uudenlainen sihteeri ja toisenlainen…
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta. Laitos taas on painotuotteen versio.
Uudistettu laitos poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos. Voi olla myös esim. Kalevalan kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Soili-nimen merkitys on epävarma, mutta sen lähtökohtana saattaa olla sana soile, soilu, mikä tarkoittaa revontulen loimua. Sanalla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissa. Verbi soilua taas tarkoittaa veden pinna ja aaltojen liikettä. Soilea voidaan myös pitää Soilikin lyhentymänä. Soilikki on kasvikunnasta saatu nimi: soilikki on suosittu huonekasvi. Ohessa soilikin kuva:
http://www.heikkilankauppapuutarha.fi/images/_news_46_displ.jpg
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
HelMet-verkkokirjastoon pääsee kirjautumaan osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?lang=fin. Jos kirjautuminen ei onnistu, voisiko vika olla väärässä pin-koodissa? Sivun alareunassa olevan linkin kautta voit tilata uuden pin-koodin sähköpostiosoitteeseen, joka on asiakastiedoissasi.
Jos tuo ei auta, vika saattaa olla esimerkiksi selaimen asetuksissa. Asiasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ilman tarkempia tietoja.
