1.Sami Pihströmin jälkisanat ovat teoksessa sivuilla 250 – 269.
2.Esa Väliverrosen artikkelin nimi on Journalismi kriisissä?, ja se on teoksessa sivuilla 13 – 31.
3.Pekka Pekkalan kolumni on Hesarin nettiversiossa vapaasti luettavissa. Päivämäärä on 4.10.2010, ja otsikko on iPad ei pelasta sanomalehtiä. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/iPad+ei+pelasta+sanomalehti%C3%A4/11…
4.Christensenin jutun otsikko on Kolme digitaalista myyttiä. Se löytyy Voima-lehden nettiversiosta. Sivulla kerrotaan, että artikkeli on julkaistu myös Voiman numerossa 7/2010 s. 40 - 41, eli joko sinun tai Voiman sivuston sivunumeroissa on virhe. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei säilytetä Voima-lehteä näin pitkään, joten lehdestä ei…
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Kirjastomme kokoelmatietokannasta ja valikoimaluetteloista löytyi seuraavanlaisia romaaneja:
Malesia:
THIEN, Madeleine (synt. Kanadassa, vanhemmat muuttaneet Malesiasta)
Varmuus. WSOY, 2007. Romaanin miljöönä ovat tämän päivän Vancouver ja toisen maailmansodan aikainen Brittiläinen Pohjois-Borneo, nykyinen Malesia.Tytär kertoo isänsä tarinan.
Vietnam:
PHAM, Thi Hoai (s. 1960)
Kristallilähettiläs. Kääntöpiiri, 1993. Romaani on yhteiskuntakuvaus, jossa pääosassa on nuori nainen.
Intia:
DESAI, Anita (s. 1937)
Hämärän leikkejä. Kääntöpiiri, 1991. Novelleja, aiheena mm. naisen asema.
DESAI, Kiran (s. 1971)
Menetyksen perintö. Otava, 2007. Perhe- ja kehitysromaani, jonka yksi päähenkilö on orvoksi jäänyt tyttärentytär, joka muuttaa isoisänsä…
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :…
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Tein kuvallesi Googlen käännetyn kuvahaun, ja sen perusteella hakutulokset ehdottivat esim. valkovyölehtiäistä (Allantus cinctus).
Luultavasti kyseessä on joka tapauksessa jonkun sahapistiäisen toukka, valkovyölehtiäisen tai muun, joilla on tapana tehdä puutarhan kasveihin vaurioita.
Jos toukat esiintyvät nimenomaan alpeissa, voivat ne olla alpipistiäisen (Monostegia abdominalis) toukkia. Voisiko kuvan suikertava kasvi olla suikeroalpi - lehdet ovat ainakin samalla lailla vastakkaiset..?
Alpipistiäisestä sanotaan Ötökkätieto-sivulla:
"Haitallinen, voivat syödä lyhyessä ajassa alpit kokonaan. Tarha-alpi selviytyy vahvan juurakkonsa avulla, mutta suikeroalpi voi tuhoutua. Ensimmäisten toukkien ilmaantuessa ne kannattaa poimia käsin pois…
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
