Löydät tietoa Shakespearesta lähikirjastosi käsikirjaston hakuteoksista (esim. Spectrum). Lisäksi voit tutkia yleisöpäätteeltä asiasanalla Shakespeare, mitä muuta kirjallisuutta Shakespearesta mahdollisesti kirjastostasi löytyy. Pääakaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy paljon englanninkielistä aineistoa. Suomen kielellä löytyy kirja Kott, Jan Shakespeare tänään (1984). Vuonna 1962 on julkaistu Vappu Roosin kirja Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, joka sisältää myös Shakespearen elämäkerran.
Hyvä verkkoaineisto on "Mr. William Shakespeare and the internet", jonka löydät osoitteesta http://daphne.palomar.edu/shakespeare. Myös käyttämällä Yahoo-hakupalvelu (http://…
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
Tässä Teknisten liittoa käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatavana yleisissä kirjastoissa. Saatavuustiedot koskevat maakuntakirjastoja, joten saattaa olla, että kirjoista ainakin osa on myös kotikuntasi kirjastossa, jos se ei ole mikään alla olevista. Joka tapauksessa kaikki saatavuustiedot ovat siis maakuntakirjastoista, joista oman kotikuntasi kirjasto voi ne tilata sinulle kaukolainaksi. Kysy omasta kirjastostasi, millainen käytäntö heillä on.
Ruohonen, Veikko : Teknisten tutkimus 1976 (saatavana ainakin Hämeenlinnan, Kokkolan, Porin, Lahden, Kajaanin, Kuopion, Seinäjoen, Lappeenrannan, Vaasan kirjastoissa)
Teknisten liitto 50 vuotta (1975) (saatavana ainakin Rovaniemen, Kouvolan, Kuopion kirjastoissa)
Tekniset : Teknisten…
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu…
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Tavarajunien aikatauluista ei ole laadittu VR-tyyppistä matkahakujen asiakasliittymää, ja tähän pääsyy lienee se, etteivät ne palvele matkustaja-asiakkaita.
Junien aikatauluja ja muita liikennetietoja voi seurata suodatetusti mm. Väyläviraston, Juliadatan ja Digitrafficin sivuilla. Esimerkiksi Juliadatan livesivulla on nähtävissä kattavasti erilaisia juna-aikatauluja, samaan tapaan kuin Junat.net-sivulla matkustajajunien. Yksittäisten junavuorojen jäljittäminen vaatii palveluissa usein esimerkiksi junan numeron tai reitin tietoja.
Juliadataa ylläpitää junaharrastajien verkosto ja sivustolle voi rekiströityä. Tällöin esimerkiksi omien seurantojen tekeminen on mahdollista.
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut…
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen…
Helsingin seudun kesäyliopistossa on 2023 alkanut informaatiotutkimuksen perusopintojen opintokokonaisuus. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helsingin seudun kesäyliopistoon ja kysellä milloin heillä järjestetään perusopinnot seuraavan kerran. Täältä löydät heidän yhteystietonsa:https://hsky.fi/yhteystiedot/Tampereella taas on haku juuri käynnissä avoimeen yliopisto-opetukseen informaatiotutkimuksen aine- ja syventäviin opintoihin: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-avoin-yliopisto-opetus#switcher-trigger-koulutuksen-kuvaus
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää…
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama…
Off-line -toiminta tarkoittaa sitä, että nettisivuja tallennetaan omalle kiintolevylle, jolloin niitä voi tarkastella ilman, että nettiyhteys on päällä.
Internet Explorerissa sivuja ladataan paikallisesti selattaviksi Suosikit-valikon kautta. Lisää Suosikkeihin se sivusto, jonka sivut haluat tallentaa. Kohdasta "Järjestä suosikit-kansio" valitse kyseinen sivu ja rastita kohta "Lataa luettavaksi offline-tilassa". Ominaisuudet-painikkeesta pystyt tämän jälkeen määrittämään kuinka laajalti kyseinen sivusto tallennetaan ja miten tapahtuu synkronointi paikallisesti tallennettujen sivujen ja netistä löytyvien sivujen välillä.
Kokonaisia sivustoja pystyy tallentamaan, kun Ominaisuudet/Lataaminen -kohdasta määrittää lataamisen koskemaan myös tältä…
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat…
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:…
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim…
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä verkkopohjainen valintaohjelma, jossa kirjastonhoitajat eivät näe valitsemiaan kirjoja, tämä vaikeuttaa esim. kuvakirjojen valintaa.
Lastenkirjastotyön ammattilaiset tutustuvat aineistoon, ja seuraavat tarkasti kuvakirjojen tasoa käymällä esim. kirjakaupoissa ja seuraamalla lastenkirjallisuuden tutkimusta ja kehitystä.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii myös Lastenkirjastotyön ohjausryhmä jossa keskustellan aineistosta, sen lisäksi Milkakuu-työryhmässä käsitellään kuukausittain lastenkirjoja siten, että jokainen ryhmän jäsen tutustuu muutamaan kirjaan ja esittelee sen muille ryhmän jäsenille.
Kirjastot saavat myös palautetta asiakkailtaan joka huomioidaan valinnassa. Lastenkirjastotyössä eri…
