Baumin kirjassa Dorothy äimistelee pyörremyrskyn jälkeistä olinpaikkaansa sanaakaan sanomatta. Kysymyksen sitaatin on Dorothyn suuhun tuonut vasta Noel Langleyn, Florence Ryersonin ja Edgar Allan Woolfin käsikirjoittama ja Victor Flemingin ohjaama elokuva Ihmemaa Oz (The wizard of Oz, 1939). Vuonna 2009 julkaistun DVD-version suomenkielisellä tekstitysraidalla repliikki on käännetty näin: "Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa. Olemme varmaan sateenkaaren tuolla puolen!"
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin…
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta…
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Juhani Aho kirjoitti teoksensa suomeksi – häntä pidetään suomalaisen proosatyylin merkittävänä kehittäjänä. Tietoa Ahon tuotannosta löytyy kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Sieltä selviävät myös erikieliset käännökset. Kirjastoissa on saatavilla useita Ahoa käsitteleviä teoksia, esimerkiksi Juhani Niemen teos Juhani Aho (SKS 1985).
Tässä vielä muutama nettilinkki:
http://www.yle.fi/venny/
http://www.kansallisbiografia.fi/
Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää.
Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin.
Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13.
Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Pelastakaa lapset -järjestön sivuilta löytyy paljon tietoa sijaisvanhemmuudesta. Järjestön mukaan sijaisvanhemmilla tulee olla
-aikaa lapselle
-kiinnostusta ja voimavaroja huolehtia lapsesta, joka ei ole heidän omansa
-kykyä ymmärtää ja auttaa lasta hänen menetyksiinsä liittyvien tunteiden käsittelyssä
-halua tukea lapsen suhteita syntymäperheeseen
-kykyä yhteistyöhön
Järjestö kouluttaa sijaisvanhemmiksi haluavia perheitä sekä yksilöllisesti että PRIDE-valmennuksen avulla.
Lisää tietoa löydät Pelastakaa lapset -järjestön sivulta: http://www.pelastakaalapset.fi/lastensuojelupalvelut/sijaisperhe.php
Sijaisvanhemmuudesta on kirjoitettu myös kirjoja: mm. Kujala, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003) ja Laurila, Lainaksi annettu lapsi -…
Valitettavasti se ei ole mahdollista.
Varauksia ei pysty rajaamaan niin että aineisto saapuisi vasta tietyn päivämäärän jälkeen. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen Millennium-kirjastojärjestelmä ei mahdollista tällaista vaihtoehtoa, eikä kirjaston ole mahdollista taata sitä että asiakkailla mahdollisesti lainassa oleva aineisto palautuisi ajoissa.
Kirjasto toki lähettää myöhässä olevasta aineistosta muistutuksia ja mikäli aineisto ei palaudu 60 päivän kuluessa eräpäivästä siirretään saatavat perintätoimiston perittäviksi, mutta siitä huolimatta on mahdotonta taata että aineisto palautuisi juuri tiettyyn päivään mennessä.
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Hyvä kysymys! Olen tuota itsenkin miettinyt ja sen lisäksi sitä, kuuluuko nimien selvittely palvelun pariin, missä määrin ja erityisesti kuuluvatko kysymykset ja vastaukset julkiseen arkistoon. Ilmiö on melko tuore ja tähän laajuuteen nimien taustojen kysely on levinnyt vasta viime syksyn ja tämän kevään aikana. Meidän täytyy varmaankin vastaajajoukon kanssa miettiä, millainen asenne näihin kysymyksiin otetaan.
Kirjastosta nimistä kyseleminen sinänsä ei ole uutta, kirjastojen nimikirjat ovat olleet ahkerassa käytössä kautta aikain esim. tuoreiden äitien ja isien pohtiessa nimeä uudelle tulokkaalle. Epäilen, että lisäksi kouluissa ja muuallakin tiedonhaun opetuksessa annetaan mm. tehtäväksi selvittää oman nimen tausta. Tällöin Kysy…
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja…
Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.
Hei!
Yrityksen kehittämisestä löytyy paljonkin kirjallisuutta.
Kirjoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asisananoilla yritykset ja kehit-. Näin löytyy 175 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Hyötyä olisi varmasti ainakin seuraavista teoksista:
Rissanen, Tapio: Kehityshankkeen toteuttaminen yrityksessä. Pohjantähti 2002
Rissanen, Tapio: Uutta virtaa yritykseen. Pohjantähti 2006
Ryynänen, Leila-Mari: Kehittämisestä kasvuun. Edita 2004
Paavola, Juhani: Pk-yrityksen strategiatyö tutuksi. Benchmarking 2005
Tarkistin kirjan tilanteen HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä. Tällä vastaushetkellä kirjaa on tilattu Espooseen yksi kappale, joskaan se ei ole vielä saapunut kirjastoon. Voi olla, että myöhemmin muutkin kirjastot vielä hankkivat tuota teosta, mutta varmuudella ainakin yksi kappale sitä on tulossa HelMet-kirjastoihin. Tarkempaa aikaa en osaa sanoa, koska se riippuu kirjan toimittajasta.
Jos olet sitä mieltä, että kirjan uusi painos pitäisi hankkia Helsingin kaupunginkirjastoon, kannattaa laittaa hankintaehdotus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Da co. Do la truyen ve Kim-Van-Kieu do Nguyen Du (1765-1820) viet ra.
Truyen ay gom 3254 cau va duoc xem la su thi cua Viet Nam.
Nguon tin: Otavan suuri ensyklopedia, osa 10 (1981) s.7842
Jos löydät kadonneen Helsingin kaupunginkirjaston kirjan, voit palauttaa sen myös mihin tahansa Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen.
Mikäli käy niin ikävästi, ettet löydä kirjaa, joudut korvaamaan sen. Kirjan korvausmaksun voit maksaa myös Espooseen. Kirja voi olla mahdollista korvata myös saman teoksen ostetulla niteellä, mutta siitä täytyy sopia kirjan omistajakirjaston kanssa erikseen. Asiasta voi kysyä esimerkiksi soittamalla siihen kirjastoon, jonka aineistoa kadonnut kirja on. Luultavasti kirjan voisi silloin viedä myös Espoon kirjastoon, josta se lähetettäisiin Helsingin puolelle, mutta siitäkin asiasta on syytä sopia etukäteen.
Korvaavan kirjan edellytetään yleensä olevan vastaava kuin kadonnut…
