Jalankulkijan käyttäytymisestä kauppojen parkkialueella en löytänyt säädöstä. Tieliikennelaissa 729/2018 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 sanotaan jalankulkemisesta mm. näin
Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#V2
OTI-jalankulkuraportissa 2023 https://…
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;…
Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
Kielitoimiston neuvonta vastasi sinne edelleen lähettämääni kysymykseen seuraavasti:
"aikakaus-sanasta edelleen muodostettujen yhdyssanojen (aikakauslehti, aikakauskirja ja muutamia muita) tavattavan kausi-sanan loppuheittoinen asu kaus selittyy nykysuomessa parhaiten lähinnä vain tähän sanatyyppiin jääneeksi reliktionomaiseksi kiteytymäksi. Pikaisella nettihaulla löytyi tosin vielä joitain vastaavia esiintymiä yhdyssanasta kuukauskirje, vaikka jo Nykysuomen sanakirja suositti tätä kirjoitettavaksi asussa kuukausikirje.
Ainakin aikakauskirja on vasta 1800-luvulla kieleen tullut sana, jonka rinnalla käytettiin mm. ilmausta aikakautinen kirja.
https://sanat.csc.fi/wiki/Rapola:K%C3%…
Hei, mahdatko tarkoittaa “Shalom aleichem” tai "Salam aleikun"? Jos näin, ilmaisu on heprealainen tervehdys "rauha olkoon teidän kanssanne". Vastaava tervehdys arabian kielessä on salam aleikum (rauha kanssasi). lähde: Šalom – Wikipedia
Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää.
Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin.
Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13.
Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Veikko Huovisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Kirjasampo -tietokanta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123176059917137 sekä Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/.
Oulun kaupunginkirjasto on juuri julkistantut Pakkala-kirjailijahakemiston laajennoksen, joka käsittää koko Pohjois-Pohjanmaan. Hakemistosta voi hakea paikkakunnan nimellä tai klikata suoraan sivulla olevalta kartalta. Pakkala-kirjailijahakemiston osoite on www.ouka.fi/kirjasto/pakkala .
Venäläisiä kansantanssikursseja ainakin lapsille on järjestänyt Helsingin Venäläinen Sadko Klubi. Kannattaa kysellä heiltä myös aikuisten kursseista. Yhteystiedot täältä:
http://www.yritystele.fi/i/Helsingin%20Ven%C3%A4l%C3%A4inen%20Sadko%20K…
Myös Helsingin tannsiopistosta kannattaa kysellä:
http://www.helsingintanssiopisto.fi/
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen…
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Se, kuinka nopeasti albumi on lainattavissa kirjastoista rippuu monesta asiasta, joten mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole.
Albumin (tai minkä tahansa muun kirjastoaineiston) julkaisupäivän ja kirjaston asiakkaan välillä on monta hidastavaa vaihetta. Ensinnäkin teoksen julkaisijasta riippuu paljon: eri levy-yhtiöillä on erilaiset toimitusajat. Toinen merkittävä tekijä on se, mitä kautta kirjastot ostavat levyt. Kun levy on saapunut kirjastoon, pitää se vielä rekisteröidä ja käsitellä lainauskuntoon kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla.
Kirjastoista ei löydy aiheeseen liittyviä vhs- tai dvd-videoita. Opetushallituksen sivuilla esitellään aihetta jonkin verran sivuavaa videota: Joka mokaa, ottaa vastuun, http://verkkokauppa.oph.fi/9789521339561 .
YLE:n Opettaja-tv:n ohjelmia voi katsoa suoraan netistä. Olisiko siellä aggressiivisen oppilaan rauhoittamiseen ja opettajan itsehillintään liittyvvä materiaalia? Ks. http://opettajatv.yle.fi/tvohjelmat_lista .
