Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/…
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, joka tuli laajemmin tunnetuksi Eino Leinon runosta Kimmon kosto (kokoelmassa Kangastuksia, 1902). Nimeä esitettiin etunimeksi jo vuonna 1865. Almanakassa se on ollut 2.8. vuodesta 1929. Alkuosan perusteella Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Kimmon Kimin tavoin Eudokimokseen.
Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty.
Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä…
Maitohampaat jäävät pieniksi leuan kasvaessa. Pysyvät hampaat ovat suurempia kuin maitohampaat ja ne ohjaavat leukaluun kasvua niin, että ylä- ja alahampaiden purenta kehittyy tehokkaaksi. Sama pätenee eläimiin.
http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=386&k=22
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=9701_2
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1980 (WSOY) määrittelee sanat pikkupiika, piika ja emäntäpiika seuraavasti:
Pikkupiika on palvelustyttönä (tav. vanhemman palvelijan ohella) toimiva keskenkasvuinen tyttö. Emäntäpiika taas
emännän tehtäviä hoitava palvelija, emännöitsijä, esimerkiksi kartanon, piispan emäntäpiika. Piika viittaa
nykyään varsinkin maalaistaloissa, aikaisemmin yleisemmin naispalvelijaan, -palkolliseen, palvelustyttöön, kotipiikaan, talousapulaiseen, mutta sanalla on nykyään hieman halventava sävy.
Ainakin Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4. Viimeksi mainitun moniosaisen teoksen 1-osan nimi on Piikasesta maisteriksi.
Nuotit Tapani Peltoniemen sävellykseen nimeltä Hiljaisuus löytyvät kirjasta Tapani Peltoniemi: Nuottikirja (ISBN 952-90-5706-7). Nuottikirjaa ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Samasta Eino Leinon runosta on olemassa myös Heikki Sarmannon tekemä sävellys nimellä Rauha. Kappaleen nuotit löytyvät esimerkiksi kirjasta Pohjoisia kuvia : kahdeksan laulua sekakuorolle. Tätä kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Suomen antipodin eli maapallon vastakkaisella puolella sijaitsevan pisteen voi tarkistaa sivustolta https://www.antipodesmap.com/
Kyseinen piste on keskellä Tyyntä Valtamerta ja sitä lähimpänä sijaitseva itsenäinen valtio on Uusi Seelanti. Sinne on siis Suomesta pisin matka. Kaukaisimpien kohteiden joukkoon sijoittuvat myös Etelä-Amerikan eteläinen kärki ja Etelämanner.
Suomen kansallisbibliografia Fennica antaa tekijähaulla (Vakkuri, Kai) yli neljäkymmentä viitettä.
Tässä listassa on lueteltu suurin osa Kai Vakkurin (s. 1934) julkaisemista luovuutta ja aikaa käsittelevistä tietokirjoista sekä kaunokirjallisuudesta, jota hän on julkaissut. Listasta voi puuttua teoksia, joita Vakkuri on kirjoittanut muiden kanssa. Fennica on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fennicaw.lib.helsinki.fi
Elä enemmän! : uusi tapa ajatella aikaa .Mark-kustannus 1985
Marraskuun kukat : viisi päivää Valamossa . Etelän kirja 1985
Erikoisliikkeen markkinoinnin opas. Mark-kustannus 1986
Mediamyyjän opas. Ark-kustannus [1986]
Kirjapainon markkinoinnin avain. Mark-kustannus [1987]
Uudenlainen sihteeri ja toisenlainen…
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/…
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi.
Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä.
Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi.
Suomen kieltä koskevia…
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Kebabilla tarkoitetaan pystysuorassa vartaassa kypsennettävää lihatuotetta. Kebabin alkuperänä tai kehittäjänä pidetään Turkin Bursassa 1800 -luvulla elänyttä Iskender Efendiä.
Suomessa suurin osa ravintoloista käyttää naudan jauhelihasta valmistettuja vartaita. Turkissa ja Saksassa on yleisempää tehdä vartaat lampaanlihasta. Vartaisiin voi käyttää myös broilerinlihaa. Suomessa on myös ravintoloita, joiden lihavartaissa on naudanlihan lisäksi esimerkiksi lampaanjauhelihaa, vasikanlihaa ja kanan luuttomia nahallisia koipireisiä. Vegaaniset kebabit tehdään usein seitanista.
Kebabliha lämpiää ja pyörii varrasgrillissä (döner), jotka toimivat kaasulla tai sähköllä. Lämpötilaa säädellään sulkemalla ja avaamalla luukkuja sekä siirtämällä…
Soili-nimen merkitys on epävarma, mutta sen lähtökohtana saattaa olla sana soile, soilu, mikä tarkoittaa revontulen loimua. Sanalla on myös ilmaistu auringon säteitä metsässä puunrunkojen välissa. Verbi soilua taas tarkoittaa veden pinna ja aaltojen liikettä. Soilea voidaan myös pitää Soilikin lyhentymänä. Soilikki on kasvikunnasta saatu nimi: soilikki on suosittu huonekasvi. Ohessa soilikin kuva:
http://www.heikkilankauppapuutarha.fi/images/_news_46_displ.jpg
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Savon kielen seuran jukaisemassa Aakusti-lehdessä on julkaistu otsikolla ”Työpaikkavoimistelua savolaisittain” ohjelma, johon kuuluu osat ”Yläpiän kuntoottaminen” ja” Kokonnaan rentoottaminen”. Rentoutusohjelma sisältää tekstin ja kuvat. Ohjelma löytyy kirjallisena Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, joten sitä kannattaa kysyä kirjastosta. Ohjelmasta löytyy myös muunnelmia verkosta, esim. Savolaisjuttuja-sivustolta:
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=tyopaikkavoimistelu
Tallenteena ohjelmaa emme valitettavasti löytäneet. Olisikohan mahdollista, että se on ollut silloin 1990-luvulla kollegallasi hänen tai jonkin Savon murteen taitajan toimesta kasetille luettuna?
Kyllä vain. Lainaaminen onnistuu Helmet-kirjastoissa poikkeustapauksessa voimassa olevalla viranomaisen myöntämällä henkilötodistuksella, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.
Tervetuloa lainaamaan!
