Yleisnimenä sanan lippahivo merkitys selviää Suomen etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä. Verbi lipata merkitsee 'juosta, kulkea/liikkua nopeasti'. Samaa merkitseviä ovat murteelliset 'lipetteä' ja kuvailevat 'lipattaa' ja 'laputtaa'.
Sana 'lipetti' on myös samaa kantaa yhteydessä 'lähteä lipettiin, karkuun' eli 'lippahivoon', jota on käytetty alkujaan Pohjois-Savossa.
Erisnimenä sanaa Lippahivo on käytetty esim. juuri kadunnimenä ja matkailukohteina olevista eräkämpistä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P. 1995.
Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat…
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy…
Johannes merkitsee heprean kielellä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'(hepr. muoto Yochanan). Nimi on kristikunnan yleisimpiä, mistä kertovat myös siitä kehittyneet kymmenet muunnokset ja lyhentymät, suomen kielessä mm. Hannu, Janne, Juha ja Joni. Suomen kalenterissa on perinteisesti muun läntisen kristikunnan tapaan ollut useampia Johanneksen päiviä vuodessa, mainittakoon vaikkapa Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6. sekä apostoli ja evankelista Johanneksen juhla 27.12. Tarkempia tietoja historiallisista Johanneksista saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, joka kuuluu useimpien kirjastojen kokoelmiin. Katso myös linkki http://www.behindthename.com/php/view.php?name=john
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille.…
Jos aloitat ihan psykologian peruasioista, lukion ensimmäisen psykologian kurssin kirja olisi hyvä aloituskohta. Psykologian perusteita esittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Mielen maailma. 1 : Psykologian perustiedot (Sanoma Pro, 2012)
Persoona. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2005)
PS : lukion psykologia. 1 (Otava, 2011)
Psykologia. 1 : Toimiva ihminen (WSOY, 1999)
Psykologia!. Kurssi 1 : Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (WSOY, 2005)
Psykologian verkot : lukion johdantokurssi (Opintoverkko, 2009)
Skeema. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2013)
Lukion oppikirjoissa on se hyvä puoli, että perusteiden jälkeen voi valita sarjoista seuraavia osia päästäkseen syventymään psykologiaan ja sen osa-alueisiin laajemmin.
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea…
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/…
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta…
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala…
Myös Vanha isäntä -yhtye on levyttänyt kyseisen Hectorin sanoittaman kappaleen ja sitä on kysytty tietopalvelussa aiemminkin.
Tässä vastaus : "Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues)löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Esko Nummisuutari-nininen yhtye on levyttänyt saman kappaleen samana vuonna 1979 kokoelmalevyllä Disco City 2 : kotimaan hitit (JP-Musiikki DG 1200 2). Yhtyeestä ei löytynyt tietoja suomalaisista hakuteoksista. Ajankohdan musiikkilehdistä (Soundi, Musa, Suosikki) saattaisi…
Outi Pakkanen on saanut vuonna 2006 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon Yöttömön yön kirjamessuilla yhdessä Heli Laaksosen ja Pirkko-Liisa Perttulan kanssa. Tämä tieto löytyy Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetistä, jossa on myös paljon muuta tietoa kirjailija Outi Pakkasesta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti
Myös mm. alla mainituista kirjoista löytyy tietoa hänestä:
- Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
- Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia / Tiina Torppa
- Miten rikoskirjani ovat syntyneet / Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.)
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
1800-luvun alussa Suomessa vaikutti vahvasti kustavilainen tyyli, joka tuli meille Ruotsista. Se levisi aatelisten välityksellä heidän kartanoihinsa ja myös ruotsalaisten puuseppämestareiden tekemien huonekalujen kautta. Tyyli kotiutui kartanoiden, pappiloiden ja porvariskotien lisäksi maataloihin jääden vallitsevaksi pitkälle 1800-luvulle. Kustavilaisen tyylin tunnusmerkkejä ovat yksinkertainen selkeys, suoralinjaisuus ja keveys sekä muodon ja mittasuhteiden harmonia. Ornamentiikka on hillittyä ja valikoivaa. Väreistä yleisin oli helmenharmaa, mutta pastellisävyisiä rosaa, sinistä ja vihreää käytettiin myös. Kalusteista olivat suosittuja mm. hoikkajalkaiset kirjoituslipastot ja pinnasohvat, mutta yleisin kustavilainen kansanhuonekalu oli…
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Esa Helasvuon Kaalimato laulu sisältyy Onnimanni-äänitteeseen vuodelta 1976. Pääkaupunkiseudulla sitä on jäljellä vain yksi äänilevy (vinyylilevy), Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa.
Viola-musiikkitietokannasta löytyi tieto, jonka mukaan Kaalimato-niminen laulu on myös v. 2004 julkaistulla CD-levyllä ja levyn nimikin on Kaalimato. Sen esittäjä on nimeltään Thelma ja julkaisijana on Waskijärven musiikin ystävät/ Jukka Romu. Tätä äänitettä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en pysty tarkistamaan, onko kyse samasta Kaalimadosta. Levyä ei löytynyt maakuntakirjastojen kokoemistakaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
