Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista:
Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet,
Korpela. Viipurin linnaläänin synty,
Mäkinen. Suomen vanhat linnat,
Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat,
Utrio. Vuosisatainen Viipuri
Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin:
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Käpyn selän alla videokasettia eikä DVD-levyä.
Elokuva on saatavana videokasettina muissa maakuntakirjastoissa. Voit tehdä kaukolainatilauksen kotisivuillamme seuraavassa osoitteessa: http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html .
Kaukolainamaksu on 50 senttiä.
Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin
selvityksiä).
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona…
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Tarkoittanet teosta "Norsk strikkedesign : a collection from Norway's foremost knitting designers" (toim. Margaretha Finseth, 2002). Teoksen englanninkielistä versiota on HelMet-kirjastoissa vain yksi kappale ja se on valitettavasti nyt lainassa. Voit tehdä kirjasta varauksen ja saat teoksen käyttöösi heti, kun se palautuu edelliseltä lainaajalta. Koska ko. teos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, sitä ei voi tilata kaukolainana.
Norjankielisen alkuperäisteoksen "Norsk strikkedesign : Norges fremste strikkedesignere" (1999, Oslo, ISBN: 82-445-0206-1) voi tilata kaukolainana Norjasta. Kaukolaina Pohjoismaista maksaa 4 euroa.
Alla olevasta linkistä löydät tarkemmat tiedot kaukopalvelusta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kirjastokortin saat täyttämällä asiakastietolomakkeen, esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajansa kirjallisen suostumuksen asiakastietolomakkeeseen.
Esitä lapsen henkilö- tai kelakortti hakiessasi kirjastokorttia.
Huoltaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta.
Ensimmäisen kortin saat ilmaiseksi. Uudesta kortista kadonneen tai rikkoutuneen tilalle perimme 2,50 e.
Sama kortti käy Mikkelin kaupunginkirjaston kaikissa toimipaikoissa.
Tämä teksti on kirjastomme kotisivulla http://kirjasto.mikkeli.fi//node/37 tai kirjaston etusivun kautta http://kirjasto.mikkeli.fi joko turkoosin yläpalkin A-ö kohdasta kirjastokortti tai Palvelut/ Lainaus tai…
Tästä linkistä löytyy kustantajan kuvaus kirjasta: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/reckless_kiveen…
Kuvauksen perusteella menettämisen pelko voisi hyvinkin sopia kirjan teemaksi. Myös katoaminen toiseen maailmaan vaikuttaa keskeiseltä teemalta.
Yleensä vedenkeittimien vastukset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten kuparimyrkytyksen vaaraa ei ole. Toisissa malleissa vastukset on sijoitettu pohjan alle, joten ne eivät ole vesitilassa. Laitteen valmistajalta tai maahantuojalta kannattaa selvittää vastuksen materiaali.
Alla vanhusten hoitoon ja/tai geriatriaan erikoistuneita suomalaisia aikakausjulkaisuja. Suluissa on mainittu lehden julkaisija. Luettelo on koottu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
https://finna.fi
http://finna.fi
Lehdistä Gerontologia lienee ainoa varsinaisesti tieteellinen lehti. Raja puolitieteellisen tai vain aiheesta muuten kirjoittavan lehden välillä ei liene aivan selkeä, joten lista tuskin on täydellinen. Lisäksi julkaistaan paljon mm. hoiva- ja hoitokotien ja säätiöiden vanhustyöhön liittyviä lehtiä.
- Gerontologia (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry)
- Vanhustyö (Vanhustyön keskusliitto) e
- Senioriterveys (Karprint Oy)
- Vanhustenhuollon uudet tuulet (Vanhus- ja…
Kysymäsi nimet Anita Diamantin romaanissa Punainen teltta (The red tent) ovat suomennoksessa muodoissa Bar-Salem ja Ra-mose.
Lähde:
Diamant, Anita: Punainen teltta (Tammi, 1999)
https://finna.fi
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Kirjaston henkilökunta ei näe aiempia lainojasi.
Voit kuitenkin itse tarkastella niitä, jos kirjaudut Helmet-sivuille ja otat käyttöön Lainaushistoria toiminnon.
Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumiskohta löytyy Helmet-sivun oikeasta yläkulmasta.
Kirjauduttuasi omat tietosi löytyvät kun klikkaat nimeäsi sivun yläosassa.
Omissa tiedoissa näkyvät ensin lainasi. Sivun vasemmasta palkista löytyy sana Lainaushistoria. Klikkaa sitä.
Klikkaa Tallenna lainaushistoria -painiketta.
Lainaamasi kirjat tallentuvat seuraavasta lainauskerrasta alkaen.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen…
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.…
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Aiheesta on paljon teoksia; mainitsen pari: Mahkonen, Sami: Oikeus yksityisyyteen (1997) sekä Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet (1998). Helsingissa jälkimmäinen on vasta tulossa kirjastoihin. Haun voi tehdä käyttäen sanaa "tietosuoja" (http://www.lib.hel.fi/plussa). Samalla hakusanalla löytyy runsaasti aineistoa myös Internetin hakupalveluista.
