Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Runo löytyy verkosta monesta muistolausevinkkilistasta. Esimerkiksi Memoria-hautatoimiston sivustolla https://www.memoria.fi/muistolauseet/luonto-ja-ikuisuus/, Runoa ei kuitenkaan löytynyt mistään Tagoren runojen suomennoskokoelmasta. Syy tähän löytyi, kun kysyin asiaa suomentaja Hannele Pohjanmieheltä. Runo ei ole ollenkaan Nobel-kirjailija R. Tagoren tekstiä. Kääntäjä arvelee, että joku on joskus kääntänyt runon alun suomeksi ja se on alkanut elää omaa elämäänsä. Runoilijan tekstiä on täydennetty niin, että siinä ei ole juuri mitään alkuperäistä jäljellä. Runon tiedoissa ei siis kuuluisi lukea R. Tagore vaan Anonyymi.
Tagoren alkuperäinen bengalinkielinen laulu (neljä säkeistöä, ei uskonnollista sävyä) ilmestyi…
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Hei,
Nämä ovat hieman epäsuhtainen vertailupari. Alla olevien määritteiden mukaan ne pyrkivät samaan suuntaan. Materiaalitehokkuus liittyy ehkä selkeämmin yritysten toiminnan kehittämiseen ja materiaalin käytön tehokkuuteen mikä on tietysti ympäristöystävällistä, mutta määritelmän mukaan ehkä hieman toissijainen tavoite. Kiertotalous näyttäisi painottavan ekologista toimintaa ehkä perinteisen talouskasvun sijaan. Tämä lienee kuitenkin se suunta johon yleisesti ollaan menossa. Tämä siis tulkinta noiden käsitteiden määritelmien perusteella.
Materiaalitehokkuus
(https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/ma…)
Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän…
Venäjän kielellä on ollut voimakas vaikutus Puolassa 1700-luvun lopulta saakka. Toisen maailmansodan jälkeen venäjää opetettiin Puolan kouluissa pakollisena aineena 90-luvun alkuun asti. Sen takia 2010-luvulla valtaosa yli 40-vuotiaista puolalaisista osasi ainakin hieman venäjää, ja monille se oli ainoa vieras kieli, jota he osasivat. Sen sijaan nuoriso osasi paremmin englantia ja myös opiskeli sitä tai saksaa. 2010-luvun alussa valtaosa nuorisosta opiskeli englantia koulussa, venäjää vain prosentti. Tämä vaikutti siihen, mitä kieltä ulkomaalaisille puhuttiin.
Asenteisiin vaikuttivat myös historialliset ja taloudelliset syyt. Vuosisataiset kokemukset Venäjän ja Neuvostoliiton vallasta synnyttävät kielteistä…
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Ensin pari hyllystämme löytyvää kirjaa aiheesta:
- Maailma tänään [15]: Lähi-Itä
- Arabian niemimaa
Lisää Saudi-Arabiasta kertovia teoksia löydät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ). Käytä asiasanaa Saudi-Arabia.
Aina kannattaa myös käydä kirjastossa ja selailla paikan päältä löytyviä tietosanakirjoja ja maantieteen yleisteoksia.
Hyviä nettilinkkejä löydät Monikulttuurisen kirjaston sivuilta ( http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm ). Esimerkiksi Maailman ympäri- ohjelman sivuilta
( http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?saudi_arabia.html ) saat tiiviin tietopaketin maasta suomenkielisenä.
Myös Suomen Saudi-Arabian lähetystön kautta näyttäisi ainakin perustietoja suomeksi…
Klikkaa Tilastokeskuksen internetsivulta osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb kohtaa sanahaku, ja kirjoita hakukenttään sanapari 'turismi italia' niin löydät tietoa italialaisten matkailijoiden saapumismäärästä ja yöpymisistä Suomessa vuosilta 1993-2000.
Helsingissä Pelastulaitoksen tarkastusosasto valvoo että pelastaminen on mahdollista onnettomuuden sattuessa.
Päivystävä palotarkastaja puh.(09) 3936 3404 vastaa
virka-aikana kaupunkilaisten kysymyksiin ja opastaa
paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Pelastuslaitoksen sivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/pel/
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
Mikäli lainatut kirjat eivät ole Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta lainattuja, niistä menee sakko riippumatta lainaajan iästä. Lasten aineistostahan peritään vain muistutuskulut lukuun ottamatta ääni- ja kuvatallenteita. Kotisivumme hakemistosta kohdasta "myöhästymismaksut" selviävät kaikki perittävät maksut http://www.turku.fi/kirjasto/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Löydät materiaalia ryhmätyöhösi hakemalla pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta HelMetistä, www.helmet.fi. Käyttämällä aihehaussa termiä lähihoitajat, saat tietoa tämän päivän työstä ja koulutuksesta; termillä mielisairaanhoito löytyy esim. Karin Neuman-Rahnin alunperin v. 1924 ilmestynyt maamme ensimmäinen psykiatrisen sairaanhoidon oppikirja Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa, joka tällä hetkellä on saatavilla esim. Myyrmäen kirjastossa; mielenterveyshoitajat-sanalla löytyy Merja Nikkosen teos Työnä mielen hoito:naismielisairaanhoitajan elämäntarina. (saatavilla Tikkurilan kirjastosta). Lisäksi suurimmissa kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, josta voi hakea aiheeseen liittyviä…
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät…
Voisiko kirja olla Joulupukin jutelmia : joulusatuja ja -tarinoita viideltä vuosikymmeneltä / koonnut Tauno Karilas : kuv. Marjatta Vihma Julkaisija: Helsinki : Valistus , 1964
Kirjan kannnessa on keltainen pohjaväri ja kuvituksena mm karhu, sininen poika jme. Kansi on piirretty. Mm Anni Swan on yksi tekijöistä.
Nopolan sisaruksista löytyy tietoa esim. Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/. Valitse kirjailijaksi Nopola Sinikka tai Nopola Tiina.
Kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 sekä Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista on artikkelit Sinikka ja Tiina Nopolasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy myös useita vastauksia hakusanalla Nopola. Niitäkin kannattaa katsoa.
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
