Ikimerkit, joissa on maksumerkintänä Suomen kartta, käyvät kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa. Lumihiutalesymbolilla merkityt joulutervehdyksen ikimerkit on tarkoitettu joulutervehdysten postittamiseen kotimaassa normaalia edullisemmalla hinnalla joka vuosi erikseen ilmoitettavaan postinjättöpäivään mennessä. Myös joulutervehdyksen ikimerkkejä voi halutessaan käyttää ympäri vuoden, kunhan huomioi niiden postin hinnastosta löytyvän voimassa olevan arvon ja lisää tarvittavan määrän merkkejä.Lähde: Posti
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyvät nämä standardit, joita voi tutkia kirjastossa, mutta ei lainata. Molemmissa standardeissa lukee, että SFS-standardien osittainenkin julkaiseminen ja jäljentäminen on sallittu vain SFS:n luvalla.
Tietoja hevosten fysioterapiasta voisit etsiä yleisesti hevosten hoitoon liittyvistä teoksista, esimerkiksi:
-Sirkkola, Heikki: Hevosen omistajan opas (1990)
-May, Chris: Hevonen: kasvatus ja hoito (1987)
Näissä teoksissa on kuitenkin vain hyvin yleisiä huomioita liittyen hevosten fysiologiseen hoitoon.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
-Lundelin, Tuija: Eläintäkin voi hieroa (Luomulehti; 2000; 6; 26-27)
Luomulehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston 3.kerroksen lehtienlukusalin varastosta.
Muiden kirjastojen kokoelmista löysimme Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön:
-Kuivala, Mari: Fysikaalisten hoitomenetelmien käyttö hevosilla (1997)
Lisäksi Internetistä löytyi tietoa hevosten- ja yleinsä eläinfysioterapiaan liittyen…
Pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä löytyy teokset:
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin kumouksellinen dieetti. 2001
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uusin painonpudotusohjelma. 2000
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin uudet dieetit. 1980
Atkins, Robert C.: Tri Atkinsin dieettivallankumous. 1973
Koira on ihmisen kotieläimistä vanhimpia, ehkä vanhin. Maailmassa arvellaan olevan yli 150 miljoonaa koiraa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjallisuudessa koira on aina ollut vahvasti esillä. Jo lasten kuvakirjoista lähtien koira on tärkeä hahmo: esim. Puppe-kirjat pienemmille ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarja varttuneemmille lapsillle. Kotimaisia koira-kirjoja ovat kirjoittaneet mm. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi-sarja ja Tuula Kallioniemi: Vili-kirjat. Ulkomaisia tunnettuja ja rakastettuja koiratarinoita ovat mm. Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen, Trojepolski: Bim Mustakorva, Knight: Lassie-kirjat ja London:Susikoira.
Tietokirjoja koirista löytyy mm. asiasanoilla: koira, kasvatus, käyttäytyminen, hoito, rodut.
Elokuvia löydät…
Jokaisten valtiopäivien alussa julkaistaan teos Eduskunta vuoden ... varsinaisilla valtiopäivillä (vuoteen 1991 asti Eduskunnan kalenteri vuoden ... varsinaisilla valtiopäivillä), josta selviävät eduskunnan, eduskunnan valiokuntien sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kokoonpano. Vuoden kuluessa tulleet muutokset täytyy katsoa valtiopäiväasiakirjoista.
Valtiopäiväasiakirjoissa julkaistaan vuosittain myös mm. valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus (samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen). Oikeuskanslerilla on omat sivut osoitteessa http://www.oikeuskansleri.fi/ . Hallitukset ovat osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi .
Ulkoasiainministeriössä käytetään termiä YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Finance Initiative -termiä ei välttämättä suomenneta. Kyseessä on uusi asia, eikä vakiintunutta termiä tunneta. Kehityspoliittisen viestinnän tiedottajan sekä ympäristökysymyksiä hoitavien neuvonantajien mukaan "YK:n ympäristöohjelman kumppanuusrahoitus" olisi luonteva ja informatiivinen käännös. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen käännös.
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Esimerkiksi Tarja Heikkilän teoksessa "Tilastollinen otos" (Edita 2008)
otannasta sanotaan, että sen tulee olla "edustava pienoiskuva perusjoukosta".
Otannasta on esimerkki, jossa 4000 henkilön suuruisesta perusjoukosta tehdään 200 yksilön otos, eli joka 20. otetaan mukaan tutkimukseen (s. 35).
Otokselle asetetaan myös muita vaatimuksia kuin lukumäärä, esim. s 41 kirjassa todetaan
"Edustavan otoksen saaminen edellyttää myös, että
- otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten
- jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
- jokaisella perusjoukon yksilöllä on mahdollisuus päästä otokseen".
Ennen tutkimuksen tekemistä kannattaa tutustua tähän tai johonkin muuhun tilastollisista menetelmistä kertovaan teokseen, niin saa…
Näyttää tosiaankin siltä, että ylipäätään keskenmenoa on tutkittu enemmän. Kohtukuolemaa käsitellään jonkin verran raskautta, keskenmenoa ja lapsen kuolemaa koskevissa teoksissa, lähinnä lääketieteelliseltä kannalta. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy teos Nissinen; Mereen haudattu unelma, jossa käsitellään sikiökuolemaa ja äidin surutyötä.
Varsinaisia tutkimuksia aiheesta löysin kaksi. Toinen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa otsikolla "Lapsemme on nyt enkeli". Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/32988/jamk_1198130377_3.pdf?…
Toinen tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa vuonna 1982 ja se on Hulkko, Seppo: Sikiön kohdunsisäinen kuolema : kuolleena syntymisen syyt ja…
Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa…
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Kirjasto 10:ssä, Myllypuron mediakirjastossa sekä Sellon ja Tapiolan kirjastoissa on äänitallenteiden digitointilaite, jonka avulla c-kasettien digitointi cd-muotoon onnistuu. Aika laitteen käyttöön täytyy varata etukäteen.
HelMet-palvelusivustolta http://www.helmet.fi/fi-FI löytyy Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut pudotusvalikko, jonka avulla voi etsiä kirjastoja, joissa on tietty palvelu.
Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös…
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Pekka Lepikön Yleisradiolle ohjaamista Tarkkis- ja Kaatis-sarjoista (1986-87 ja 1990) on tehty VHS-tallenteet. DVD-tallenteita sarjoista ei ole.
HelMet-kirjastoista tai Lappeenrannan seudun kirjastoista tallenteita ei löydy, mutta muutamassa muussa Suomen yleisessä kirjastossa niitä on vielä lainattavissa. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Voit tehdä oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön tallenteista.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
