Näyttää siltä, että ihan yhtä mahtavaa palvelua et saa tällä kertaa. :-) Kukaan ei muista kuvailemaasi kirjaa täsmällisesti, mutta ehdotuksia on tullut eri tahoilta, esim. Wilbur Smithiä ("Joen jumala" ja "Kätketyn haudan arvoitus"). Sitten on myös ehdotettu Philipp Vandenbergin "Faaraoiden kirous" kirjaa. Se ei ole romaani vaan rajatietoa sisältävä historiallinen teos.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä artikkelia ole saatavissa maksutta sähköisessä muodossa. Sen sijaan julkaisua ”International journal of psycho-analysis” on Kansalliskirjastossa vuodesta 1920 lähtien, myös numeroa 39 vuodelta 1958, jota sinä kaipaat. Tosin lainattavissa ovat vain ennen vuotta 1956 ilmestyneet kirjat, mutta sen jälkeen ilmestyneitä voi lukea lukusalissa. Artikkelista voi ehkä ottaa myös valokopion, mikä on kyllä maksullista mutta ei varmaan hirvittävän kallista, kun artikkelikin on suhteellisen lyhyt. Perinteisissä kirjoissa on vielä puolensa.
Avoin saatavuus koskee usein vain uudempia artikkeleita. Vanhojen artikkelien ongelmana lienevät usein tekijänoikeudet, sillä ellei julkaisija ole hankkinut aikoinaan…
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus…
It is not easy to say who is the first pop music musician. But Bing Crosby and Frank Sinatra are maybe the first. According to some sources the first could be also Elvis Presley. Here below you have information about the history of pop music:
http://www.shinemusic.com.au/musicresources/History-of-Pop-Music.aspx
http://www.buzzle.com/articles/pop-music-history.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Bing_Crosby_discography
http://www.sinatra.com/
http://www.elvis.com/
Via Helmet Web Library (the web library of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen: http://www.helmet.fi/search~S9/) you can find many books about fashion of the past decades, for example these:
- Style me vintage : clothes : easy techniques for creating classic looks / Naomi…
Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”.
Saat runon sähköpostiisi.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Pilvet ovat ilmakehässä leijuvia utumuodostelmia, jotka koostuvat
pienistä vesipisaroista tai jääkiteistä. Ilman kosteus saa tiivistyessään aikaan pilvet ja sateet. Ilman kosteuteen taas vaikuttavat monet eri tekijät (mm lämpötila). Täten pilvien määrä ei
ole vakio. Lisätietoja voisi saada ehkä Ilmatieteen laitokselta http://www.fmi.fi/
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä…
Miki-kirjat löytyvät Helmet-verkkokirjastosta hakusanalla minikirja. Minikirjoja eli pienoiskirjoja ovat kustantaneet Otava ja Like. Nimekkeitä on noin 70.
Nuotti Reino Helismaan sanoittamaan kansansävelmään Metsän joulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 12 sekä nuottijulkaisuun Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (toim. Reino Henriksson et al., 1992).
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-643-724-9
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-8933-77-4
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on maaliskuussa 2020 käännetty kaiken kaikkiaan 24 kielelle. Eniten käännöksiä on saksaksi (21 teosta) ja englanniksi (14 teosta).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=lang&asc=1&lang=FIN&page=1
Käänöstietokannassa voit tarkastella mitä Lehtolaisen teoksia on käännetty millekin kielelle.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan…
