Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Lastensuojelulaitosten vierihoitoa käsitellään Kaisa Tervonen-Arnkilin toimittamassa teoksessa Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmiä lastensuojelulaitoksissa (1999). Lisäksi Otto Masasen ja Tapio Vilenin lopputyöstä Lastenkotilapsen elämänvaiheet ennen sijoitusta (1999) löytyy tietoa myös Kustaavan lastenkodissa sovelletusta vierihoidosta:
http://www.qnet.fi/kustaala/histut.htm
Vuonna 2001 on ilmestynyt teos Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä : murresanoja ja kielenilmaisuja Hauholta, tekijöinä Seppo Soittila ja Salme Pohjola.
Ainakin Anna-Maija Lämsän kirjassa Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on sisältönä asiasanoituksen mukaan myös palvelujen laadun kehityksestä. Tätä en voi heti tarkastaa, koska omat kappaleemme ovat lainassa. Ja eiköhän Raija Komppulan kirja Matkailuyrityksen tuotekehitys yllä sekin historialliseen perspektiiviin nimensä ja asiasanoituksensakin perusteella? Edelleen Markku Metsämäen teoksessa Verkkopalvelun suunnittelu,Edita, 2000 käsitellään verkkopalveluiden historiaa. Useiden yritysten kotisivuilla on myös linkki yrityksen historiaan, myös palveluiden kehittymiseen, jos historiallinen ja kehitystä valottava näkökulma saa olla subjektiivinen. Yritysten kotisivuja löytää esim. Helsingin kauppakorkeakoulun kotisivuilta http://…
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Suomen Sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) neuvottiin liittymään Suku-postituslistalle, jonka kautta voisi tietoa sukulaisesta löytyä. Tietoa postituslistasta ja siihen liittymisestä löytyy tältä:
http://www.genealogia.fi/postlist/
Toinen mahdollisuus on pyytää virkatodistus sukulaisen äidistä ja pyytää liittämään siihen myös lasten nimet. Tällä tavoin selviäisi ainakin nykyinen nimi.
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
Marko Nenonen kertoo teiden rakentamisesta ja työllisyyspolitiikasta seuraavassa teoksessa (s. 84 – 199): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3 : Pikeä, hikeä, autoja : tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945 - 2005 / Jaakko Masonen, Mauno Hänninen (toim.). - Hki : Painatuskeskus, 1995. Katso myös Timo Haaviston artikkeli vankityömaista saman kirjan sivuilla 106 – 107.
Kirjan paikallistamisessa ja sen hankkimisessa voit pyytää apua lähimmästä kirjastosta.
Ayashi no Ceresin nimi on lännessä Ceres: Celestial Legend ja sen tekijä nimeltään Yuu Watase. Sarjasta on saatavilla vain yksi osa, Ceres. Vol.1: Aya (2004), Pasilan kirjastossa, tällä hetkellä lainassa.
Watasen Fushigi yugi -sarjaa sensijaan on saatavilla osat 1 - 18.
Välitän toivomuksesi hankintaosastollemme.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Suomen murteiden sanakirjassa (1988) annetaan fläätätä-sanasta kaksi esimerkkilausetta:
ei sitä (kissaa) saa reppii ei fläätät!
ja
Mennä fläätämään, lörpöttelemään, juoruamaan, flääsäämään.
Sopiiko kumpikaan näistä merkityksistä tekstiyhteyteen?
E.A. Saarimaa on laatinut 1919 Aleksis Kiven kielestä kommentoidun tutkimuksen
Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin".
Kirja on Turun kaupunginkirjastossa varastossa, sen saa käsiinsä muutaman päivän viiveellä. Siinä saattaisi olla lisätietoa.
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Ulla Heinon kirjassa Rauma Idylliä ja tehokkuutta (2002)asiasta on lyhyt maininta s. 480 Muuten aiheesta löytyy lähinnä porilaisvitsejä ja kaskuja, esim.: Hanski ja Tapsa: Kanalim barttall (2005), Heino, Hannu: Sikses, sanos raumlaine (1997), Heino: Raumangiälise uutise (1998, Heino: Pystökaffell (2004), Heino: Raumlaissi sanambätki (1996), Kyherö, Wolter: Rauma matkaopas (1995).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on Kinokompo Vol. 2: lyhytelokuvia Suomesta v. 2007-2009 = Short films from Finland -nimisellä DVD:llä yksi Sami von Ingenin lyhytelokuva nimeltä Deep six (http://helmet.fi/).
Toivottavasti voimme hankkia muitakin, välitän toiveesi eteenpäin. Elokuvien hankintaa kirjastoihin rajoittavat mm. lainausoikeuksien saaminen, joten emme voi hankkia kaikkia myynnissä olevia elokuvia, vaikka haluaisimmekin.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
