Helmet-kirjastoissa on 440 kirjaa, joiden aiheena on masennus. Näistä tietokirjoja on 307 ja kaunokirjallisuutta 120. Lisäksi on mm. sarjakuvia. Aivan näin monta eri kirjaa ei kuitenkaan ole, vaan mukana luvuissa ovat myös kirjojen eri painokset. Kaikissa kirjoissa aihe ei myöskään ole ainoa tai edes keskeinen, vaan vaikkapa vain sivujuonne.
Saat luettelon kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun Tarkennettuun hakuun aiheeksi masennus ja valitsemalla aineistoksi kirjan. Voit halutessasi rajata hakua muullakin tavoin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Suositteleminen on kovin vaikeaa, kun kirjoja on näin paljon. Alla kuitenkin kolme tietokirjaa uusimmasta päästä:
- Masennus / Tarja Heiskanen,…
En nyt ole aivan varma, ymmärränkö kysymyksesi oikein, mutta jos tarkoitat, minkä maakuntakirjaston alueeseen Hartolan kunnankirjasto kuuluu, niin vastaus on Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Tässä linkit Hartolan kunnankirjastoon ja Lahden kaupunginkirjastoon:
http://hakemisto.kirjastot.fi/hartola
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tosin näiltä sivuilta ei maakuntakirjastokysymys selviä, mutta tieto löytyy Kirjastokalenterista.
Tarkoitit ilmeisesti nimenomaan kotimaisia romaaneja? Monissa teoksissa, jotka käsittelevät nuoren miehen kasvua, kuvataan usein lyhyempää ajanjaksoa kuin hakemaasi kouluvuosista armeijaan.
Tässä kuitenkin nyt muutamia esimerkkejä, jotka voisivat olla melko lähellä etsimääsi:
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä
Hannu Väisänen: Vanikan palat, Toiset kengät ja Kuperat ja koverat (omaelämäkerrallinen trilogia)
Hannu Niklander: Aurinko katsoo taakseen, Radan varrella varjo (omaelämäkerralliset romaa-nit)
Paavo Rintala: Pojat
Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä
Mikko Kalajoki: Taas mua pohjaan (nuortenromaani)
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela…
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat…
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa.
Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä.
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista
Saadaksesi HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä henkilökohtaisesti kirjastossa. Varaa mukaasi voimassaoleva kirjaston hyväksymä henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus (EU-maan henkilötodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen KELA-kortti). Saat kortin odottaessa.
Alla olevasta linkistä löydät HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä kirjastojen käyttösäännöt.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Hei!
Hoppa on vanha hevosen nimitys, ja juuri tämä auto edullisuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi tuli yleisesti hevosen tilalle.
http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Model_T
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
Luotettava lähde ravintoarvojen tutkimiseen on Fineli – terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Finelissä on mahdollista tutkia tietyn ruokatyypin – kuten hedelmien tai vihannesten – haluttua ravintoarvoa – kuten proteiini – suuruusjärjestyksessä.Tässä näkyy finelin listaamien hedelmien proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy hedelmiä kuten avokado, guava ja passiohedelmä.Tässä puolestaan näkyy finelin listaamien vihannesten proteiinimäärät suurimmasta pienimpään; kärkipäästä löytyy vihanneksia kuten soijapapu, linssit, pavut ja kikherne.https://fineli.fi/fineli/fi/index
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Säkert den bästa boken om Brändös historia är Laura Kolbes bok Brändö - drömmen om en bättre framtid. Den har kommit ut år 1990. För tillfället finns den på hyllan i Helsingfors huvudbibliotek (Böle) och i Richardsgatans bibliotek.
Apurahat ja opintotuki on SYL:n julkaisema kirja, joka esittelee kaikille peruskoulun jälkeen opintoja harjoittaville sekä tieteen- ja taiteentekijöille haettavissa olevat apurahat. Kirja julkaistaan 3 vuoden välein, uusin painos lienee juuri valmistunut. Vastaava teksti on myös julkaisijan kotisivulla http://www.syl.helsinki.fi/
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen helluntaiherätys kävivät virallisia neuvotteluja vuosina 1987-1989. Neuvottelujen tuloksena julkaistiin 46-sivuinen "Päätösasiakirja : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen viralliset neuvottelut" (ISBN 951-606-125-7). Neuvotteluista on esittänyt kokonaisarvion Risto A. Ahonen Teologisessa aikakauskirjassa (=TA) 1990, nro 2, s. 126-128. Neuvotteluihin liittyviä artikkeleita ovat kaiketi myös seuraavat: Helluntailiikkeen synty ja siihen vaikuttaneet tekijät / Risto A. Ahonen, TA 1987, nro 5, s. 391-400 ; Teologian tehtävä ja tärkeät teemat / Valtter Luoto, TA 1990, nro 6, s. 493-494 ; Valtion suhde uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin / Valtter Luoto, TA 1992,…
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
