Aiheeseen on useasti vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi:
http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www…
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta saa luettavaksi vanhoja Helsingin Sanomia ja Uusi Suomi-lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä pitää tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilmilukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621. Asiakkaat voivat tulostaa itse mikrofilmeiltä paperikopioita, tulosteiden hinta on 0,30 €/A4. Yhdessä mikrofilmikoneessa on myös skannausmahdollisuus, skannata voi kerrallaan A4-kokoisen alueen. Yksi sanomalehden sivu mahtuu neljään A4-skannaukseen. Skannatut sivut voi tallentaa .jpeg- tai .pdf-muodossa.
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään määritelmää käsitteelle mistään virallisesta, käytettävissämme olevasta lähteestä, vaikka selailimme sanakirjat ja kolusimme tietokantoja. Googlaaminen englanninkielisiltä nettisivuiltakin tuotti tulokseksi lähinnä sen tiedon, että kyseistä termiä käytetään yleisesti puheessa ja keskusteluissa, mutta mitään virallista tahoa ei sieltäkään löytynyt, joka olisi käsitteen määritellyt.
Tietäisiköhän kukaan palstamme lukijoista stoalaisen huumorin määritelmää?
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Nostatus kananmunan avulla tulee kyseeseen lähinnä tavallisesti leivinjauheella tai soodalla kohotettavia taikinoita valmistettaessa. Jos leivonnaisiin pannaan paljon munia ja vatkataan ne hyvin, ei kohotusaineita tarvita. Kun kevyeen taikinaan vatkataan runsaasti ilmaa, se kohottaa taikinan kuten esimerkiksi sokerikakussa. Voitaikinoissa toimii niihin kaulittu voi kohotusaineena.
Lähteet:
Marja Helaakoski-Tuominen, Pula-ajan keittokirja. WSOY, 1941
Keittotaito. WSOY, 1977
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7.…
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Kirja löytyy useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Tällä hetkellä kirja on hyllyssä mm. Pasilan, Kallion, Herttoniemen, Malmin ja Munkkiniemen kirjastoissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2110794
Helsingin kaupunginkirjaston Myllypuron mediakirjastossa on digitointitila, jossa voi mm. kopioida LP- ja C-kasettiäänitteitä CD-R-levylle.
Tilan voi varata Varaamon kautta: https://varaamo.hel.fi/ tai puhelimitse 09-31085092. Puhelimitse tai sähköpostitse (myllypuron_mediakirjasto@hel.fi) saat tarvittaessa lisätietoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Hei, kyseisen kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Sergei Kuznetsov ja alkuperäinen nimi on Belyje rozy. Suomeksi laulun ovat levyttäneet Saija Tuupasen lisäksi myös Mika ja Turkka Mali, mutta eri käännöksenä (Veljeni tuuli).
Valitettavasti kumpaakaan suomennettua versiota ei ole nuotinnettu, tai ainakaan kansallisdiskografia Violasta nuottiversiota ei löydy. Venäjänkielinen nuotinnos sen sijaan löytyy useammastakin kirjastosta nuottikokoelmassa "Pesennik. Vypusk 3", eli on helposti saatavilla. Nuotinnos sisältää melodian ja sointumerkit ja sanat venäjäksi (kyrillisin kirjaimin).
Saatavuuden voi tarkistaa www.finna.fi-palvelussa tekemällä haun Belyje rozy ja rajaamalla hakutuloksen aineistotyypillä nuotti.
Aiheesi on aika laaja, psykososiaalista tukea on monenlaista, mutta tein haun sanoilla: psykososiaali* ja
henkinen & tuki, jolloin tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyi 11 julkaisua, joista tässä lyhyet viitetiedot:
Takaisin elämään : henkinen tuki..... 1994
Apua, mutta miten? : kriisityö ja s.... 1995
Hämeen läänin kriisiryhmätoimint.... Tilles, Eija......1996
Työtoiminnasta itua elämään, ver.... Saramola, Eija.....[1997]
Selviytyminen traumaattisesta kriisi.... Munnukka-Dahlqvist. 1997
Traumaattisten tilanteiden psykososi.... 1998
Psykososiaaliset tukipalvelut trauma.... Narumo, Reija...... 1998
Psykososiaalisen tuen ja palvelujen..... 1997
Kriisiavun toimintasuunnitelma…
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Vuosilomalaki löytyy Suomen lain vuoden 1998 laitoksen sivulta 1819 (osa I). Suomen laki on katsottavissa useimmissa kirjastoissa. Tietosi vaikuttavat oikeilta--sekä vuosiloma lomana että rahana lienevät mahdollisia. Mutta koska työsuhde on lyhytaikainen, asia kannattaa varmistaa työnantajalta tai toimialasi ammattiliitosta. STTK:n www-osoite on http://www.sttk.fi/finalku.htm -- pelkkä http://www.sttk.fi ei näytä toimivan. Puhelinnumero on 09-131521, mutta www-sivulla on myös palautelomake. Katso myös työsopimuksesi tekstiä.
