Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
HelMet-kirjastosta löytyy kaksi nuottikirjaa, joissa kyseinen kappale on. Löydät ne HelMet-haussa (www.helmet.fi) laittamalla hakusanat "you're still you" lainausmerkkien sisään ja valitsemalla tarkenna hakua -kohdan alta aineistoksi nuotti.
Voit tilata aineistoa haluaamaasi kirjastoon tekemällä varauksen, jos kirjastokortillasi on käytössä tunnusluku.
Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Helmet tietokannasta löytyy hakusanoilla "miehet muoti historia" 12 viitettä esim. John Peacock: Men's fashion : the complete sourcebook sekä Norah Waugh:The cut of men's clothes : 1600-1900.
Kirjoja muodista ja muodin historiasta löydät kirjastosta luokasta 90.21 (Helsingissä 919.9)
http://www.siue.edu/COSTUMES/history.html sivuston kuvat (125 kpl) perustuvat Braun & Schneiderin 1861 julkaisemaan teokseen The History of Costumes. Kuvia on muinaisesta Egyptistä 1800-luvun loppuun
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on Kinokompo Vol. 2: lyhytelokuvia Suomesta v. 2007-2009 = Short films from Finland -nimisellä DVD:llä yksi Sami von Ingenin lyhytelokuva nimeltä Deep six (http://helmet.fi/).
Toivottavasti voimme hankkia muitakin, välitän toiveesi eteenpäin. Elokuvien hankintaa kirjastoihin rajoittavat mm. lainausoikeuksien saaminen, joten emme voi hankkia kaikkia myynnissä olevia elokuvia, vaikka haluaisimmekin.
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Tietokantojen mukaan Auguste Villiers de l'Isle-Adamin tuotannosta on suomennettu vain kertomus "Toivokidutus", joka sisältyy kokoelmaan 'Toinen "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 40 kirjailijan edustamana' (toim. V. Hämeen-Anttila, Arvi A. Karisto, 1935).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1107597__SVilliers%20de%20…
Alle 15-vuotiaan kortille lainatusta aineistosta ei mene myöhästymismaksuja. Maksut kyllä kertyvät kortille, mutta ne poistetaan esimerkiksi seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Oma_kirjastokortti(11256)
Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper…
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Verkossa olevia sanakirjoja voit hakea esimerkiksi Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.lib.hel.fi kohdasta Pikalinkit ja sieltä Aihe
sanakirjat. Listalta numero 11 Mofile Place ja numero 17 Svensk-finskt lexikon näyttäisivät sopivilta.
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Esimerkiksi julkisten ryhmien ylläpito saattaa vaatia hyväksyntää ennen kuin voit julkaista tai kommentoida. Facebookin ohje- ja tukikeskuksen ohje: Miten julkaisen Facebook-ryhmään.
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa…
Pääkaupunkiseudun Plussa-kirjastojärjestelmästä löytyy kaksi suomenkielistä Michel Montignacin kirjaa: "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille" sekä "Syön hyvin ja siksi laihdun". Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, http://www.libplussa.fi . Laita tekijä-kenttään nimi Montignac Michel ja rajaa kieleksi suomi, niin saat esiin Montignacin suomenkieliset kirjat.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
