Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
AVI:n uutiskirjeenmukaan "kirjastojen hanketiedot vuodesta 2011 löytyvät aviavustukset.fi -sivustolta. Suora osoite kirjastohankkeiden visualisointiin. Siellä voi tutkia hankkeita mm. teemoittain, alueittain ja vuosittain. Yksittäisen hankkeen tasolle pääsee pallo- ja karttanäkymistä.
Kirjastoja vuodesta 2011 palvellut hankerekisteri poistetaan kokonaan näkymästä 30.11.2020. Hankerekisteri palveli vuoteen 2017 saakka valtionavustusten hakupaikkana ja hankkeiden näyteikkunana. Avustushaku siirtyi AVIn sähköiseen asiointipalveluun syksystä 2017 alkaen.
Hankerekisterin tekninen ylläpito monine haasteineen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Hankerekisteri oli hieno avaus hanketoiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi, mutta kuten kaikki…
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai…
Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,…
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti…
Korttihakemus tehdään paikan päällä kirjastossa ja mukana pitäisi olla myös virallinen,
valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus henkilöllisyyden varmistamiseksi. Jos olet
alle 15-vuotias, tarvitset korttihakemukseen myös takaajan (yleensä jompi kumpi vanhemmista)
allekirjoituksen ja henkilötunnuksen. Jos kaikki edellä mainittu on kunnossa, saat kyllä
kortin heti saman tien ja pääset lainaamaan. Eli tervetuloa asioimaan!
Informaatiolukutaidosta katso linkistä
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet
Määritelmä löytyy Informaatiolukutaidon hallinnan standardit -nimisen otsikon alta.
Tiimirata koostuu tehtävistä, joista kukaan ei selviä yksin, vaan tarvitaan kaikkien tiimin jäsenten osallistumista. Tehtävät ovat esimerkiksi suunnistamista, rakentamista, ongelmanratkaisua. Tarvitaan leikinohjaaja ja ainakin kaksi tiimiä - idea on ryhmien välisessä kilpailussa. Parhaiten organisoitunut ja yhteistyökykyisin tiimi yleensä voittaa.
Tiimityötä ja -koulutusta käsittelevistä kirjoissa ei juuri ole yksityiskohtaisia ohjeita tällaisen radan tekemiseen. Lehtiartikkeleitakaan ei aiheesta löytynyt. Netistä löytyy paljonkin linkkejä hakusanalla "tiimirata", mutta useimmat linkit vievät tiimikoulutusta järjestävien yritysten sivuille, eivätkä ne tietenkään paljasta yksityiskohtia. Näiltä nettisivuilta voit saada joitakin ideoita:…
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
World Parrot Trust- sivustolla on luettelo ainakin kaikkein uhanalaisimmista papukaijoista. Projects-otsikon alta löydät 12 kaikkein uhanalaisinta papukaijaa ja nimiä klikkaamalla saat niistä kauniit kuvat esiin:
http://www.worldparrottrust.org/
Suomenkieliset nimet löydät "Birdlife" yhdistyksen sivustoilta ; klikkaa vasemmassa alalaidassa HAKEMISTO ja siinä keskivaiheilla on kohta "nimistöhaku".(Huomaa isot alkukirjaimet esim. Golden Conure).
http://www.birdlife.fi/
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjaan on tosiaan ilmestynyt 5. osa, Luolien suojatit (2002). Kyllä kyse on samasta, Luolakarhun klaanin kasvattaman Aylan tarinasta. Koko sarja sijoittuu jääkauteen, n. 35000-25000 vuotta ekr.
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Voisit katsoa läpi Työtehoseuran kotitaloustiedotteet ja kotitalousjulkaisut sivulta http://www.tts.fi/tts/julkaisut
Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat julkaisut:
-Vanhusten ja vammaisten itsenäistä selviytymistä kodin pesutiloissa helpottavia ratkaisuja.
-Kotitalouskoneet vammaisen käytössä
Edellinen löytyy Helmet-hausta http://www.helmet.fi
Apua voisi olla myös seuraavasta:
Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi : selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Saatavuustiedot Helmetistä.
Suomen MS-liiton sivulla on kerrottu, että Helsingin Arabianrantaan nousee monipuolinen MS-talo. Talon käyttötarkoituksesta johtuen tiloilta sekä monilta kalusteilta ja varusteilta edellytetään sovellettuja…
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti…
Löysin seuraavat nuottikirjat, joissa on tämä kappale:
Grieg, Edvard: "Masterpieces for solo piano : 23 works"(Nuotti löytyy ainakin Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoista)
Grieg, Edvard: "Grieg : His greatest piano solos" (Viikin kirjasto)
"Dearly beloved:A treasury of wedding music processionals, recessionals, vocal solos, ceremonial and recital music" (Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto)
Näissä kaikissa nuoteissa kappaleen nimi on "Lyriske stykker, op. 65. NRO 6, Bryllupsdag på Troldhaugen".
Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
