Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme.
Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä…
Voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia. Ne voi kohdistaa tietylle kirjastolle tai kaupunginkirjastolle yleensä. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus ohjataan siihen yksikköön, jolle se voi lähinnä kuulua tai pannaan "listalle" jotta mikä tahansa kirjasto voi tilata sen. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä (http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm). Tarkista ensin tietokannastamme (http://www.lib.hel.fi/plussa), onko teos kirjastossa ennestään. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan toivojalle, mutta jos hän haluaa tehdä siihen myös varauksen, peritään 5 mk:n maksu.
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät…
Tietoa Eeva Kilvestä löydät esim. kirjoista Sain roolin johon en mahdu - suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (toim. Maria-Liisa Nevala, Otava 1989), Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (esim. 4.uud.painos, Tammi 1989) ja Miten kirjani ovat syntyneet 2 (WSOY 1980).
Nettiosoitteista ovat esim.
Lappeenrannan kirjaston Carelica-kirjailijatietokanta http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12937 http://www.espoo.fi/kirjailijat/index.htm
http://www.wsoy.fi/
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä…
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja…
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Kansallispuvuista löytyy hyvin tietoa verkosta:
Suomalaiset kansallispuvut:
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukukeskus:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
Kansallispukuneuvosto:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukuneuvosto/index.htm
Englanniksi:
http://virtual.finland.fi/finfo/english/puvuteng.html
Helmi Vuorelma Oy:
http://www.vuorelma.net
Sanastoa:
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Etelä-Pohjalaisia kansallispukuja:
http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Keski-Suomen kasallispukuja:
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/kansallispuvut/
Pirtanauha ja pellavapaita:
http://www.kansallispuku.net/
Kotiseutusi Himangan kirjaston kokoelmista voit hakea aineistoa asiasanalla "kansallispuvut":…
Kyseinen kirja löytyy kahdesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, Itäkeskuksesta ja Myyrmäestä. Itäkeskuksesta kirja on juuri nyt lainassa, mutta Myyrmäen kirjastossa olisi paikalla. Kirjan voit tilata haluamaasi kirjastoon, joko soittamalla johonkin kirjastoon tai HelMet- järjestelmän http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kautta, kun on voimassa oleva kirjastokortti ja sillä Pin-koodi.
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ottaa vastaan kirjalahjoituksia. Kokoelmista vastaavat päättävät sitten otetaanko ne kokoelmiin. Kirjastomme yhteystiedot: http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/hkunta.htm
Jos kaukolainaksi pyydetty kirja on paikalla lähettäjäkirjastossa, se tulee yleensä parissa päivässä kaukolainan pyytäneeseen kirjastoon. Sinun kannattaa kysyä tätä suoraan Akaan kirjastosta p. 03 56913600, kirjasto@akaa.fi.
Valio Gefilus kapselien valmistus on siirtynyt Oriola Oy:lle vuonna 2007. Oriolalta vastattiin seuraavasti:
"Gefilus maitohappobakteerivalmisteilla, niin kapseleilla kuin tipoilla, on tiukat laatukriteerit. Jokaisen valmistuserän yhteydessä tutkitaan käytettävä maitohappobakteerimassa ja massan bakteeripitoisuus LGG®:n osalta.
Lopputuotteiden laatu varmistetaan näyttein. Jokaisesta valmistuserästä tutkitaan erän sisältämä LGG® pitoisuus sekä mahdollisten muiden bakteerien määrä. Näin varmistamme myös sen, ettei valmistusprosessin aikana ole tuotteeseen päässyt sinne kuulumattomia haitallisia bakteereita. Mikäli erästä löytyy muita bakteereja kuin maitohappobakteeri LGG:tä, tai tuotteen sisältämä LGG® pitoisuus ei vastaa sille asetettua…
Kuntien kirjastot toimivat varsin itsenäisesti, eikä valitettavasti ole yhteistä (tai muutamaakaan) osoitetta, josta jakelu eri kirjastoihin toimisi.
Kunnat jakavat yleensä materiaalia alueensa kirjastoihin sisäisenä jakeluna. Tässä Helsingin kaupunginkirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksut:
30,00 €/1-100 kpl
40,00 €/100-1000 kpl
50,00 €/1000-2000 kpl
80,00 €/2000-5000 kpl
100,00 €/ lava (kappalemäärästä riippumatta)
Kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta…
