Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Näistä Gerda Antin teoksista löytyy arvosteluja Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja B: kaunokirjallisuus -sarjasta aina kunkin kirjan suomennoksen ilmestymisvuonna eli vuosina 1983, 1985 ja 1990.
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Englanniksi kirjoittavalta Xiaolong Qiulta (s. 1953) on tähän mennessä suomennettu viisi dekkaria:
Punaisen sankarittaren kuolema (2005)
Punaisen merkin tanssija (2006)
Musta sydän (2007)
Kahden kaupungin tarina (2008)
Punapukuiset naiset (2009)
Miksipä se ei olisi sallittua? Mistä tahansa HelMet-kirjastosta lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon, lainat saa kaikin mokomin palauttaa ennen eräpäivää, ja kirjaston puolesta saat ihan vapaasti palauttaa myös kaveriesi lainoja. Ainoa mahdollisesti kielletty asia jonka tässä pystyn keksimään olisi, jos kaverisi kieltänyt sinua palauttamasta omia lainojaan ;)
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös…
Hei,
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemminkin. Tietoa asiasta löydät täältä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4fce41a-dbcc-4e3…
ja täältä:http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=bbbe9a1b-c0f5-467…
Vanhoja musiikkialbumeita kannattaa etsiä musiikkidivareista, joista monilla on myytävät levyt näkyvillä ja tilattavissa myös netissä. Esimerkiksi Divari Kangas -myymälällä näyttää olevan useita Juhamatin albumeita tarjolla. Tässä sivusto, johon on listattu levydivareita:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
(Luettelo divareista alkaa hiukan alempaa sivulla.)
Divari Kangas: http://divarikangas.fi/index.php?page=main
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Tällaisia huonekalujen hintoja löytyi vuoden 1973 Avotakka-lehdistä: nahkainen sohvakalusto (sohva ja kaksi nojatuolia) 4670 mk, vuode (160 x 200 cm) 415 mk, Vuokon verhokangas 19,90 mk/m. Hinnat vaihtelivat tietysti huomattavasti ostoliikkeen ja mallin ja laadun mukaan, joten tässä vain muutama esimerkki. Jurvalaisen ruokasalinkaluston silloista hintaa voisi esim. kysyä suoraan Jurva huonekalu ky:stä:
http://www.jurvahuonekalu.fi/index.php?tyyppi=myynti
1970-luvun lehtiä, mm. Avotakka, löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Lehtiä ei lainata, mutta niitä saa lukea kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Kalusteiden silloinen hinta ja nykyinen arvo voivat poiketa…
Eri tietokannoista voi tehdä aika ja alue rajattuja hakuja.
Esim. kaikille avoin Fono, löytää 272 viitettä sanahaulla sota, kielirajauksella suomi ja aikarajauksella 1939-1945.
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Helmet haulla löytyy hakusanalla "sota-ajan lauluja" 29 cd-levyllistä aineistoa. http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Laulujen ja laulajien avulla voi hakua jatkaa.
YouTubesta löytyy haulla "1939-1945 musiikki" runsaasti sotaajan musiikia, osin jopa videoina.
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Suteen liittyvistä myyteistä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhetistietokannasta Lindasta seuraavat viitteet: 1) Vargens beteeende: vetenskapliga rapporter av Elis Pålsson, Elmhult, 1984 (saatavuus Åbo Akademin kirjasto). 2) Hjelt, Marjut: Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Joensuun yliopiston kirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto). 3) Brundin, Elisabeth: Vargen i myt och verklighet, Stockholm, 1998 (saatavuus: Suomalaisen kirjallisuuden seura). Tutkimuksen saamiseksi Åbo akademin kirjastosta voit kääntyä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen lähikirjastossasi.
Kannattaisi myös katsoa pääkaupunkiseudun…
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-…
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa lyhenne MEP selitetään näin: arkisesti meppi, Euroopan parlamentin jäsen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/361
Eurooppatiedotuksen sivuilla puhutaan Suomalaisedustajista Euroopan parlamentissa ja luetellaan mepeiksi valitut.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee mepin Euroopan parlamentin jäseneksi, eurokansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Eli ilmeisesti kaikkia näitä voi käyttää, eikä yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ole.
