Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa…
Oulun kaupunginkirjasto on juuri julkistantut Pakkala-kirjailijahakemiston laajennoksen, joka käsittää koko Pohjois-Pohjanmaan. Hakemistosta voi hakea paikkakunnan nimellä tai klikata suoraan sivulla olevalta kartalta. Pakkala-kirjailijahakemiston osoite on www.ouka.fi/kirjasto/pakkala .
Viikin kirjasto on väliaikaisesti poistettu Helmet-haun noutokirjasto listauksesta, koska kirjasto on suljettuna remontin vuoksi 27.10. - 11.11.08. Voit valita varauksesi noutopaikaksi muista kirjastoista sinulle parhaiten sopivan.
Lisätietoa Viikin kirjaston remontista: http://www.lib.hel.fi/Page/1ead9a4b-a129-4399-879e-184f41de7b92.aspx
Kysymyksessä on Soul Asylum -yhtyeen kappale Runaway train, ja se sisältyy vuonna 1992 ilmestyneeseen äänitteeseen Grave dancers union. Kappaleen sanat löytyvät internetistä ainakin osoitteesta http://www.google.fi/search?hl=fi&q=soul+asylum+runaway+train&btnG=Goog….
Kirjastojen tietokannoista voi etsiä tietoa siitä, mistä kirjastosta äänitettä tai nuottia olisi saatavilla. YouTubessa on ainakin Soul Asylum -yhtyeen live-versio em. teoksesta.
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen…
Oikotie.fi on tehokas palvelu autojen ostoon ja myyntiin. Palvelu toimii Sanomien laajassa verkostossa (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Autobild). Oikotien osoite on http://autot.oikotie.fi/ .
Ehtonne täyttäviä käytettyjä autoja löytyy tällä hetkellä Oikotie-palvelun kautta parisen sataa. Oikotie-palvelusta voi hakea myös uusia autoja ja esittelyautoja.
Autohaku suoritetaan kirjoittamalla halutut hakuehdot niille varattuihin kirjoitusruutuihin ja painamalla lopuksi hae-painiketta.
Muita autojen ostopalveluja löytyy muun muassa seuraavista osoitteista: http://www.autotalli.com ja http://www.autokaupat.net/uusi/index.php .
Takapenkin keski-istuimen koosta sen sijaan ei voi sanoa varmasti internethaun perusteella. Se on todettava paikan…
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida…
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-…
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Nora Roberts on kirjoittanut joitakin novelleja (short story) sekä pienoisromaaneja (novella). Robertsilla on omia novellikokoelmia ja joitakin hänen novelleistaan on julkaistu yhteiskokoelmassa toisten kirjailijoiden kanssa. Nora Robertsin novelleja tai pienoisromaaneja ei ole suomennettu.
Robertsin tuotanto, siis myös novellit ja pienoisromaanit löytyvät hänen teosluettelostaan, joka avautuu alla olevasta linkistä. Myös kansainvälisestä kirjastotietokannasta Robertsin novellit löytyvät kirjailijan nimellä ja hakusanalla ”short stories”.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana Robertsin novelleja sisältävät kokoelmat Christmas magic, Spellbound & Ever after, Under summer skies, The magic of home, The gift ja…
Vaski-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta (2.krs.) löytyy valokuvaskanneri digitointihuoneesta. Laitteen voi varata puhelimitse (02-2620658).
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Suomen kansallisbibliografiasta ja kirjastojen tietokannasta en onnistu löytämään elämäkertatyyppistä monografiaa Vivaldista, useita englannin- ja ruotsinkielisiä kylläkin. Sen sijaan useista suomenkielisistä musiikin hakuteoksista löytyy laajahkot elämäkertatiedot. Kannattaa tutustua esim. Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan ja muihin vastaaviin laajoihin
hakuteoksiin. Lisäksi Vivaldin teoksista on olemassa kattava suomenkielinen esitys,
Poroila, Heikki Yhtenäistetty Antonio Vivaldi--Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki, 1994, 89 s., nid. (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja. 37)
Teosten saatavuuden kirjastoista voitte tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta Plussasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mainitsemillasi kielillä kovin vähän tietoa tästä aiheesta.
Varuskuntien historiasta on kyllä jonkin verran aineistoa, mutta lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Suosittelisinkin kääntymään Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen:
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Osoite; Maurink. 1, PL 266, 00171 Helsinki
Puhelin: Lainaus ja kaukopalvelu 09-18126351, kirj.joht.DI Matti Hongisto 18126350
Avoinna: Ma-pe 8.30-16
Käyttöoikeus: Käyttöoikeus Suomen kansalaisilla
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
