Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen…
Kotikirjaston kokoa ei ole määritelty missään. Kirjastoja voi olla hyvin monen kokoisia ja kotikirjastoista puhuttaessa omistajansa näköisiä. Laajana kotikirjastona voitaneen pitää tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia iteitä käsittäviä kirjakokoelmia, jollaisista silloin tällöin lukee tiedotusvälineissä.
Aiheesta on kysytty myös Kysy.fi-palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/kotikirjasto
Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää…
Yleisradion vanhin äänilevyohjelma Lauantain toivotut levyt on soinut jo vuodesta 1935.
Aiemmin ohjelmaa lähetettiin kello 17, mutta nykyinen ohjelma-aika on klo 18.10-19.
Ohjelman formaatti sinänsä on pysynyt melko lailla samanlaisena, mutta aika on siis muuttunut. Nykyisin ohjelmaa edeltävät Turun tuomiokirkon kellojen sijasta vaihtuvat ehtookellot, jotka edustavat eri kirkkoja ympäri Suomen, sekä iltahartaus.
Lähteitä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003482581.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/lauantain-toivotut-levyt-toivo…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet…
BIOSista löytyy monia selvityksiä. Ne löydät osoitteesta
http://kotisivu.mtv3.fi/oma/tuula/bios.html
pnpbiossista tietoa(=PnP bios = Plug and Play Bios) osoitteissa
http://www.cc.jyu.fi/~jansilv/BIOS.html
http://www.cc.jyu.fi/~mjlepola/PnP/
Lisäksi Reima Flyktmanin kirjasta PC-mikron laitetekniikka (luokassa 61.4)on biosit esitelty. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Kirjaston aineistohausta osoitteessa http://riimiw.lappeenranta.fi
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta…
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun poliisilaitokseen http://www.poliisi.fi/poliisi/turku/home.nsf/pages/indexfin ja tiedustella, onko sinun mahdollista tehdä oma tutkimus tästä aiheesta. Aihettasi sivuava tutkielma on esim. Jonna Turunen: "Poliisin johdetut voimankäyttötilanteet, käskyvaltasuhteet ja rikosoikeudellinen vastuu" (2003) (Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos).
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,…
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Espoolaisena voit tehdä kaukolainapyynnön nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
tai jättää kaukolainatilauksen mihin tahansa lähikirjastoon. Kaukolainoista peritään lähettäjäkirjaston määräämät postikulut vähintäin 5 €.
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa…
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin…
Kirjasto hankkii aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. Näistä kaupoista levyä ei näytä enää olevan saatavilla. Levyä myy kuitenkin ainakin turkulainen 8raita-levykauppa, ja se on tilattavissa myös netitse:
http://www.8raita.fi/shop/index.php
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Esim. teoksista Suomen perhoset: mittarit 1-2 ja Suomen perhoset: yökköset 1-2 löytyy levinneisyysalueiden lisäksi mv-kuvat. Muitakin hyviä teoksia löytyy: Marttila, Olli: Suomen päiväperhoset elinympäristössään, 2005 sekä Suomen kiitäjät ja kehrääjät : nirkot, villakkaat, siilikkäät, 1996
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
