Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat…
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki…
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti…
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen.…
Kaivattu kirja saattaisi olla Pirjo Mannisen Antonia ja irlantilainen kevät (Kirjayhtymä, 1981).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45616#.WLPH-E00OUk
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, joka käsittelee palveluiden tuotteistamista: Sipilä, Jorma Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, WSOY, 1996, Ekonomia.
Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) tai oman kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannasta. Lisäksi kannattaa - jos mahdollista - käyttää hyväkseen oman oppilaitoksen kirjastoa tai Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastoa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Ainakin Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomissa on listoja myös S2-oppilaille. Listat ja lisämateriaalit löytyvät tästä linkistä
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
Voit varata Turun kaupunginkirjastosta, kunhan olet hankkinut kirjastokortin. Tarvitset sitä varten kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sinun täytyy antaa pysyvä osoitteesi. Varaus on maksullinen, tällä hetkellä varausmaksu on 1 euro/teos ja se maksetaan teosta noudettaessa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit etsiä liikuntaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja näin:
Klikkaa kohtaa sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi:
s:liikunta and (s:ruoka or s:ravitsemus). Valitse hiirellä klikkaamalla aineistoksi kirjat. Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi 45 viitettä. Kunkin kirjan sijaintipaikat saat selville klikkaamalla ao. kirjan nimeä.
Aiheeseen liittyen hyviltä esimerkeiltä vaikuttavat esim.
Borg, Fogelholm, Hiilloskorpi: Liikkujan ravitsemus : teoriasta käytäntöön (2004)
ja
Hiltunen: Liikunnan iloa! : terveellisen liikunnan opas kaikenikäisille (2001).
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät…
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Veikko Huovisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Kirjasampo -tietokanta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123176059917137 sekä Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/.
