Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Jyväskylän kaupunginkirjaston myöhästymismaksut on mahdollista maksaa laskulla vain silloin, jos et paikkakunnalta muuton tai muun syyn vuoksi pääse lainkaan käymään kirjastossa. Tällöin laskuun lisätään laskutuslisä. Muussa tapauksessa maksut maksetaan kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla. Maksuja voi maksaa kaikissa kirjaston toimipisteissä, myös kirjastoautoissa.
Katsoin Melindasta http://finna.fi . Hakutuloksena oli muutamia opinnäytteitä. Esimerkiksi Orava-Eriksson Marjut: Kellarikoulusta talvimaisemiin : kotiluokan sisustaminen. Helsingin yliopisto, opinnäyte, 2002 . Pari kirjaa:
Inredningsplanering : en planeringsmodell för inredning i skolan och förskolor, Stockholm 2010 ja
Learn for life : new architecture for new learning, ed. by Sven Ehmann, Berlin 2012.
Muita opinnäytteitä:
Vuorikoski, T: Tila- ja akustiikkasuunnitelma Kouvolan Yhteiskoulun aulatilaan, 2012. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/handle/10024/42695
Fyysinen oppimisympäristö ja sen kehittäminen, Kiviharju Minna et. al, 2011. http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/34623/Antila…
Yahoo -hakuohjelmalla…
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamisessa ei ole varsinaista aikarajaa, eivätkä ne siirry perintätoimistoon tai kasva korkoa. Maksuista kuitenkin muistutetaan kirjeellä aika ajoin, jotta maksut pysyvät voimassa. Tietysti suositeltavaa olisi hoitaa ne mahdollisimman pian.
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Kyseessä on P.D. Eastmanin kirja nimeltään Iso koira ja pikku koira. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta. Se on varastossa, mutta kirja haetaan lainattavaksi pyydettäessä.
Kyseinen kirja on Stanislaw Lemin Futurologinen kongressi, Kirjayhtymä 1978.Hyvä kuvaus ja analyysi teoksesta löytyy
Matti Savolaisen toimittamasta kirjasta Tieteiskirjallisuuden
maailmoita.Kirjassa Lemin teoksesta todetaan seuraavasti:
maailma on itseasiassa täysin rappeutunut, mutta mielenherkis-
teet pitävät ihmiset jatkuvasti sellaisessa tilassa, että he
luulevat asuvansa ihmeellisessä ja erilaisten tuotteiden täyttämässä maailmassa.
Lassi Nummen runokokoelmassa Kaksoiskuva (Otava 1982) on ss. 8-12 runo (tai runosikermä) nimeltään Tämä vähäinen asia. Runo alkaa näin:
Keskipäivän kirkkaudessa / käännän katseeni.
Sydänyön pimeydessä / ojennan käteni...
Pitkässä runossa on mm. tällaisia säkeitä:
Ihosta se alkaa: / emme ole aivan nuoria enää.
...
Älä siis nouse, / älä aivan vielä.
Pidä kätesi / linnun untuvilla. Pian se levittää siipensä.
Runo löytyy myös mm. antologioista Runon maa : suomalaisten toiverunot ja Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2.
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/…
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt…
"Protocol, käytäntö, protokolla, sovittu (standardi) menettel(yt).
1. Käytäntö jonkin toimenpiteen suorittamiseksi.
2. Tietoliikenteessä menettely, jonka avulla laitteet ja sovellukset molemmissa päissä keskustelevat keskenään. Menettelysäännöt vaikuttavat verkon laitteiden kautta siirrettävien viestien sisältöön, muotoon, ajoitukseen, järjestykseen ja virheenkorjaukseen,
3.OSI-kerrosmallin olioiden välinen keskustelukäytäntö, jonka tarkoituksena on tarjota datan siirtämiseen liittyvä palvelu. Protokollat muodostavat toinen toistaan täydentävän rakenteen."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi , voit etsiä oheisen…
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion…
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta Verkkokirjasto pääsee näkemään, mitä palveluja henkilökohtainen palvelu pitää sisällään:
Henkilökohtainen palvelu
Kirjastoista saatavan erillisen käyttöoikeuden, kirjastokortin tunnuksen ja salasanan avulla voi
* saada eräpäivämuistutuksen omaan sähköpostiin
* saada noutoilmoituksen varatusta aineistosta omaan sähköpostiin tai GSM-viestinä matkapuhelimeen
* saada ilmoituksen kirjastoon hankituista uutuuksista itse määriteltyjen hakuehtojen mukaan
* tallentaa uutuusviitteet omiin virtuaalisiin hyllyihin
* tehdä sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron
muutokset
* varata hyllyssä olevaa aineistoa
Asiakas, jolla ei ole omaa…
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Jukka Parkkisesta löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta(http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI)sekä teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-3. Kirjoja voit lainata lähikirjastostasi.
Leonardon "Maalaustaiteesta" on ilmestynyt 1992 Taide-kustantamon julkaisemana. Suomalainen käännös ei sisällä alkuteosta kokonaan, vaan se on tehty alkuteoksen ensimmäisestä luvusta valikoiden. Kirja löytyy esim. Varastokirjaston ja joidenkin yliopistojen kokoelmista, joten se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Alkukielinen teos "Trattato della pittura di Leonardo da Vinci" (1913) löytyy puolestaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmasta.
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
