Voit etsiä samantyyppistä aineistoa useammallakin tavalla, esimerkiksi näin: Tarkista varaamiesi teosten teostiedoista aineiston kirjastoluokka. Varaamasi aineisto kuuluu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan 188.1 (elämänohjeet). Kirjoita luokan numero HelMet-hakuun ja käynnistä haku. Saatuasi tuloslistan, voit rajata sen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan vain CD- tai DVD-aineistoa.
Voit myös etsiä teosten tiedoista asiasanat, joilla on kuvailtu teoksen sisältöä. Niillä löydät lisää samaa aihepiiriä käsittelevää aineistoa. Näiden teosten asiasanoja ovat esim. henkinen hyvinvointi, henkinen kasvu, mielenrauha, elämäntaito. Voit suoraan klikata jotain asiasanoista, ja saat listan teoksista, jotka on…
Joitakin 2000-luvulla julkaistuja löytyi. Ne ovat pääasiassa opinnäytetöitä. Voit kysyä niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
- Onko se tärkeää, kun se oon mie : omakuvatyöpaja kehitysvammaisen mielenterveyskuntoutujan identiteetin rakentajana ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääjänä / Merja Järvelin ja Piia Pöntinen (Pro gradu -työ: Lapin yliopisto, 2010)
- "Hyvä kuntoutuspolku" : kehitysvammaisten seutukunnalliset mielenterveyspalvelut / Ulla-Maija Järvinen (AMK-opinnäytetyö : Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 2006)
- Lievästi kehitysvammaisiksi diagnosoitujen henkilöiden adaptiivinen käyttäytyminen ja psykoottiset oireet / Markus Sundin (2004)
- Psykiatrisen oireiston vaikutus lievästi kehitysvammaisten aikuisten…
Alle 15-vuotiaan kortille lainatusta aineistosta ei mene myöhästymismaksuja. Maksut kyllä kertyvät kortille, mutta ne poistetaan esimerkiksi seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Oma_kirjastokortti(11256)
Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,…
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood…
Voisiko kyse olla Pikku Kakkosessa esitetystä Fluugalaiset-sarjasta? Fluugalaiset ovat pieniä avaruusolentoja, jotka oppivat uutta ihmisten maailmasta. Sarjan esitys aloitettiin TV2-kanavalla vuonna 2016. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Fluugalaiset | Yle Areena
Lastenohjelmia voi etsiä asiasanojen avulla Yle Lapset -verkkosivulla, oikean ylänurkan suurennuslasi-kuvakkeen avulla. Esim. kysymääsi sarjaa voi hakea asiasanoilla ufot tai avaruusolennot ja lastenohjelmat. Lapset – yle.fi
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden tai elämänkokemuksen myötä. Siten homoseksuaaliksi itsensä aiemmin tuntenut voikin muuttua heteroseksuaaliksi tai heteroseksuaalinen voi alkaa tuntea enemmän kiinnostusta samaa sukupuolta oleviin. Biseksuaaliksi tai panseksuaaliksi itsensä määrittelevät saattavat samoin ajan myötä ruveta tuntemaan itsensä enemmän heteroseksuaaleiksi tai homoseksuaaleiksi. Muutoksen voi aiheuttaa myös ihmissuhteet tai omat kokemukset. Ihmisen seksuaalisuus on siis joustavaa ja muuttuvaa ja se riippuu siitä, miten ihminen itse tuntee ja haluaa itsensä määritellä.…
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/…
Tässä muutamia viitteitä haluamastasi aiheesta:
Anna Virubova : keisarinnan hovineiti. Toim. Irmeli Viherjuuri. Otava 1989. (Teoksessa luku "Kesänviettoa Suomen saaristossa")
Ahola, V. K., Langinkoski : välähdyksiä kosken ja sen ympäristön historiasta. Kauppiaitten kustannus, 1962.
Backström, Ragnar: Langinkoski. Langinkoskiseura, 1988.
Lehtiartikkeli:
Uusiniitty, Liisa: Aleksanteri III:n kiehtova ja erikoinen Langinkoski. (Kodin kuvalehti, 1982 nro 8, s. 10-15).
Ns. vapaakappalekirjastot saavat kaiken Suomessa painetun aineiston, joten yritysten vuosikertomuksetkin pitäisi löytyä esim. Oulun yliopiston kirjastosta, joka on vapaakappalekirjasto. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kerää aineistoa omalta alueeltaan Pohjois-Pohjanmaalta, myös yritysten vuosikertomuksia. Netiltä kyllä löytyy vuosikertomuksia, esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakemalla yksinkertaisesti "vuosikertomus".
Nikolai Rimski-Korsakov(1844-1908)sävelsi rikasta orkesterimusiikkia, jossa on kansanmusiikillisia ja tarumaisia aineksia.
Juuri tällainen "tarunhohteinen" kuuluisa teos on Tuhannen ja yhden yön satuihin pohjaava teos : Seherazada. Pienimuotoisista sävellyksistä kuuluisimpia on esim. vauhdikas "Kimalaisen lento" ja "Espanjalainen kapriisi". Rimski-Korsakov sävelsi myös oopperoita, niistä tunnetuin on "Tsaarin morsian". Kokoelmassa "The Best of Rimski-Korsakov" on edellämainuttuja teoksia ja siitä selviävät myös tunnetuimmat teokset. Tässä muutamia esimerkkejä ja levykaupassa on lisää Rimski-Korsakovin musiikkia, jolla voit ilahduttaa ystävääsi.
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k.…
Aluksi kolme kirjaa, joista voisi olla apua:
Eurooppalainen edunvalvonta / Jorma Löhman, julk. Metallityöväen liitto, 2002, 56 s. Lindan mukaan kuuluu mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Liikkeessä maailmalla : kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen opas / Turo Bergman, julk. SAK, kansainvälinen osasto, 2001, s.59 kuuluu Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastojen kokoelmiin.
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka v.2004, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi
SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisillä KEY-Finland -sivuilla http://www.keyfinland.org/Dokumentit kohdassa "KEY Finland kalvot" löytyy…
Tällaisia ohjelmia löytyy ainakin hakemalla Googlen avulla hakusanoilla Windows 98 photo freeware slideshow.
Osa ohjelmista on ilmaisia.
(Vaikka tämä: http://www.photo-freeware.net/bangarasoft-slideshow.php)
Ohjelmaa ladatessa on tietenkin syytä varautua
virustarkistukseen/virushyökkäyksiin.
