Bonnier-julkaisujen kustantama Uudet käsityöt -lehti ilmestyi vuosina 1989 - 2001. Viimeinen ilmestynyt numero oli 6/2001. Sen jälkeen lehti sulautui julkaisuun Novita-neuleet.
https://finna.fi
Voisiko miesnäyttelijä olla Kris Kristofferson ja elokuva A Star is Born (Tähti on syttynyt) vuodelta 1976, http://www.rogerebert.com/reviews/a-star-is-born-1976 . Naispääosassa on Barbra Streisand.
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta…
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista …
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Löydät linkkejä eurooppalaisiin kirjastojärjestöihin EBLIDA:n
(European Bureau of Library, Information and Documentation Associations)
sivuilta: http://www.eblida.org/eurasso.htm. Suomen yleisten kirjastojen
sivulta (http://www.kirjastot.fi/ -Kirjastoala - Järjestöt) löytyy
linkkejä myös USA:n järjestöihin. Järjestöjen sivuilla on usein myös tapahtumakalentereita.
Hopeapeili oli Yhtyneiden kuvalehtien kustantama. Vuosikertoja on saatavissa
ainakin Kuopion varastokirjastossa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta
mahdollisuutta tilata näitä kaukolainaksi.
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta osoitteesta http://pretty.alli.fi/index.htm voit etsiä tietoa kysymästäsi aiheesta. Klikkaa hakulomakkeesta asiasana-linkkiä ja pääset sivulle, josta voit valita H-kirjaimella alkavan ryhmän. Valitse sen jälkeen kohta homoseksuaalisuus ja löydät viitteitä erilaisiin artikkeleihin ja kirjoihin, joissa on tietoa nuorista ja homoseksuaalisuudesta. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös muutamia kirjoja ko. aiheesta:
Seksuaalisuus, 1995
Halu rakastaa, 1997
Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet, 1998
Ivalahti, Seppo: Poikani on homo : äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaalisuuteen, 1998
Yhtä tavallisia kuin muut: lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä, 2000
Voit suorittaa aineistohaun pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi asiasanoilla leikkikalut, historia. Saat tulokseksi 30 viitettä. Napsauttamalla "täydet tiedot" pääset tarkastelemaan yksittäisen julkaisun tarkempia luettelointitietoja, kun taas "saatavuustiedot" kertoo niteitten sijainnin.
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:…
Helsingissä Pelastulaitoksen tarkastusosasto valvoo että pelastaminen on mahdollista onnettomuuden sattuessa.
Päivystävä palotarkastaja puh.(09) 3936 3404 vastaa
virka-aikana kaupunkilaisten kysymyksiin ja opastaa
paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Pelastuslaitoksen sivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/pel/
Internetissä voit tutustua Tampereen yliopiston avoimen yliopiston sosiaalipsykologian ryhmäpsykologiasivuihin:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/ryhmat.ht…
Muutama uusin ryhmän käyttäytymistä valottava kirja, jotka saa kirjastosta (saatavuustiedot on tarkistettava erikseen):
Antony Williams: Ryhmän salaisuudet. Resurssi 2002
Raimo Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia 2002
Lea Himberg: Suhteita : minä, me ja muut. WSOY 1998
Ryhmäkäyttäytymisestä on kirjoitettu sangen runsaasti, myös erilaisten ryhmien kannalta (koulu, työpaikka, nuoret, perhe). Ehkä olisi hyvä tutustua suppeaan sosiaalipsykologian kirjaan:
Anja Riitta Lahikainen & Anna-Maija Pirttilä-Backman: Sosiaalipsykologian perusteet.…
Kyseessä lienee Albert Lamorissen kirja Punainen ilmapallo (ranskaksi le ballon rouge, ruotsiksi den röda ballongen).Ainakin tässä kuvakirjassa seikkailee Pascal -niminen poika (suomennoksessa pojan nimi tosin on muutettu Henriksi).
Tiedon siitä, mistä kirjastoista kirjaa löytyy, saat pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Ranskankielistä ja suomenkielistä versiota löytyy mm.Kallion kirjaston kokoelmista.
Jos olet hankkinut kirjastokortillesi pin-koodin, voit jättää kirjasta myös varauksen helmet-tietokantaan.Tai voit tulla kirjastoon tekemään varauksen.
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Liisa Taimisen kirja Laitisen-kukkasen suku löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta. Sen voi lainata sieltä kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten ottakaa yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon, niin kirja tilataan teille Mikkelistä.
