Kirjastoissa on paljon lainattavia kielikursseja, paitsi äänitteitä ja kirjoja myös tietokoneohjelmia. Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Tietokoneohjelmat ovat useimmiten CD-ROM-tallenteita. Kielikurssien laina-aika on pääkaupunkiseudun HelMet-alueen kirjastoissa yleensä normaali neljä viikkoa.
CD-ROM -muotoisia kielikursseja voi hakea HelMet-kirjastojen aineistotietokannasta ( http://helmet.fi ) kirjoittamalla hakukenttään hakutermi kielikurssit, toiseksi hakutermiksi kieli, jonka oppimateriaaleja halutaan hakea (esim: "ruotsin kieli") sekä valitsemalla aineistovalikosta aineistotyypiksi CD-ROM.
Edellinen esimerkkihaku löytäisi HelMet-kirjastojen kokoelmista 28 CD-ROM -muotoista ruotsin kielen kurssia.
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten…
Mahdatko tarkoittaa Larin Kyöstin runoa Ontrei Gavrilovitsh. Pitkän runon ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Pois tieltä purlakat, - plitsh ja plitsh,
nyt Mantshun Ontrei Gavrilovitsh
taas ajaa telegass, sinkuu hiekka,
hän paras Karjalan parisniekka,
vaikk’ onkin kuningas kukkaron,
ain’ altis, mairea, suulas on.”
Parisniekka tosin tarkoittaa kauppiasta, ei karjalaista suojeluspyhimysten muistopäivää (praasniekkaa).
Runo on alkujaan ilmestynyt Larin Kyöstin kokoelmassa Kellastuneita lehtiä (1903). Se löytyy myös ainakin Larin Kyöstin Valittujen runojen osasta 1 ja V. Tarkiaisen kokoamasta antologiasta Karjalan laulu
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on…
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Heikki Laitinen on kirjoittanut artikkelin Joensuun yleisistä saunoista sanomalehti Karjalaiseen 31.1.1993. Siinä on mainittu Merimiehenkadun yleinen sauna, joka sijaitsi nykyisen kirjastotalon tontilla, ja saunarakennuksesta on myös kuva ulkopuolelta. Saunaliikkeen perusti torikauppias Ville Asikainen poikansa Einon kanssa, joka jatkoi yritystä isänsä jälkeen. Saunan pito loppui 1960-luvulla, kun saunat yleistyivät kerrostaloihin.
Lähde: Artikkeliviitetietokanta Käkönen: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Hei!
En löytänyt Hermanna Hessen novellia, joka vastaisi kuvaustasi. Luulen, että kyseessä on eteläamerikkalainen tarina kalastajasta ja liikemiehestä. Tästä löytyy useita muunnelmia netistä, koska sitä on käytetty downshiftauksen/leppoistamisen esimerkkinä.
Suomenkielinen versio tarinasta löytyy esim. täältä: http://hidastaelamaa.fi/2011/01/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/. Sivulla mainitaan, että kertomus on alun perin Timothy Ferrissin kirjasta 4 tunnin työviikko: unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi.
Voisiko miesnäyttelijä olla Kris Kristofferson ja elokuva A Star is Born (Tähti on syttynyt) vuodelta 1976, http://www.rogerebert.com/reviews/a-star-is-born-1976 . Naispääosassa on Barbra Streisand.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen…
Vaikka Diane Guest on suosittu kirjailija, ja häneltä on julkaistu
suomeksikin useita kirjoja, en valitettavasti löytänyt hänestä
mitään tietoa. Tiedonhakuja tein artikkelitietokannoista (Aleksi,Kati,Arto) ja Internetin hakupalveluista, sekä katsoin kokoelmissamme olevista kirjallisuuden hakuteoksista ja Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä.
Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa…
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/…
Puhelinkakun nimeä ei varmaan voi enää tarkasti jäljittää.
MTV uutiset on selvitellyt nimen vaiheita 13.11.2019 :"Puhelinkakun nimen alkuperästä kerrotaan kahdenlaista versiota. Ensimmäisen mukaan sentraalisantrat, eli puhelinkeskuksissa työskennelleet naispuoleiset puhelunvälittäjät, olisivat nautiskelleet puhelinkakkua tauoillaan, ja kakku olisi saanut nimensä siitä. Toisen arvion mukaan nimi viittaa kakun nopeaan valmistumiseen: herkku ehtii valmistua yhden puhelinsoiton aikana. Tarina ei tosin kerro, kuinka pitkä puhelu on kyseessä. " MTV
Unohdetut kakut blogissa on päädytty samaan tulokseen. https://www.satokangas.fi/Unohdetut%20kakut/index.html
Nettikeskusteluissa pohdittiin myös sitä, että kakku olisi nimetty aikansa…
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän…
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,…
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
