Kyseessä lienee Anthony Quinn, joka oli nuorimman lapsensa syntyessä vuonna 1996 81-vuotias. Quinn kuoli 86-vuotiaana vuonna 2001.
Lähde:
Internet Movie Database: https://www.imdb.com/name/nm0000063/bio
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta…
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät…
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Lindasta - korkeakoulujen aineistotietokannasta löytyi maininta kahdesta eri painoksesta, joissa molemmissa on sama painovuosi ja kustantaja:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
Överkalix : Kamos, 1988 (huomautus Published by Academia Tornedaliensis = Meän Akateemi)
Tule Leevi fölhjyyn : Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
2., korj. ypplaaka. Överkalix : Kamos, 1988
Jouko Varosesta on tietoa esim. kirjassa Heitä luetaan! (Kustannus-Mäkelä OY, Karkkila 1990).
Siinä on hiukan myös Rosvonsuo-kirjasta.Internetistä löydät esim osoitteesta www.google.com hänestä useitakin viitteitä ja esim sähköpostiosoitteen.
Kirjastojen yhteystiedot on julkaistu Kirjastokalenterissa, jonka pitäisi löytyä kirjastojen käsikirjastokokoelmasta. BTJ:sta tai Kirjastoseurasta voi tiedustella, toimittavatko he osoitteistoa erikseen.
Kirjastot.fi -sivustossa (http://www.kirjastot.fi ) ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla kunnan-/kaupunginkirjastojen yhteystietoja yhtenä taulukkona eikä käytettävissä ole tähän sopivaa yhteispostitustoimintoa. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta kunkin kunnan/toimipisteen tiedoista (Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanava, kunnan/kaupunginkirjastot), tosin niitä on työlästä kerätä yksitellen listausta varten.
Kunnan-/kaupunginkirjastot tavoittaa melko kattavasti lähettämällä viestin Kirjastot.fi:n Kirjasto-…
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
"Mies, joka ampui kissan" -näytelmä on saatavana Teatterikorkeakoulun kirjastosta sekä Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta http://www.teatteri.org/naytelmat/kirjastot.html
Tässä Ylen Tietopalvelun vastaus: Radion urheilutoimituksesta kerrottiin, että tuo tunnus on soinut heillä 1980-luvulla. Se jäi pois 1990-luvun alussa, kun siirryttiin 5 minuuttisiin lähetyksiin. Tarkkoja vuosia ei toimituksessa muistettu.
Kyseisen kirjan kohdalla Helmet-aineistohaussa on valitettavasti ollut virhe, joka on nyt korjattu. Kyseistä kirjaa ei ole tällä hetkellä kirjastojen kautta saatavilla verkkojulkaisuna. Vuoden -82 painosta, ainoata pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvaa, on juuri nyt hyllyssä mm Pasilan, Kontulan ja Lauttasaaren kirjastoissa. Jos haluatte noutaa kirjan jostakin näistä kirjastoista, olkaa hyvä ja soittakaa ko kirjastoon ja pyytäkää laittamaan kirja nimellänne sivuun. Toinen vaihtoehto on tehdä varaus koneelle. Helmet-haussa verkkojulkaisut löytyvät muuten Sanahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään Verkkojulkaisut.
Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös…
Voit aina kääntyä BTJ-krjastopalvelun puolen.Se on Btj:n suomalainen tytäryhtiö jjoka myös välitää kirjoja.
Katso linkki:
http://www.btj.fi/
Voit myös selailla kirjastojen kokoelmatietokantoja käyttäen asiasanaa ISOTEKSTISET.
Vertaa linki, jossa uusimmat isotekstiset kirjat tulevat ensimmäisinä
http://www.helmet.fi/search*fin/disotekstiset/disotekstiset/1%2C2%2C455…
Kustannusyhtiö Otavalla on hieno sarja isotekstisiä kirjoja.
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/isotekstiset/fi_FI/isotekstis…
"Thomas Brezina kirjoittaa kirjoja, jollaisia olisi itse halunnut lukea." Näin sanotaan Karo Hämäläisen kirjoittamassa artikkelissa, joka on julkaistu Tyyris Tyllerö -lehdessä no 3/1998. Brezinan pyrkii omien sanojensa mukaan kirjoittamaan kirjoja, jotka kahlehtivat lukijan otteeseensa jo ensimmäiseltä sivulta alkaen.Ensisijaisesti kirjan pitää koskettaa lukijaansa. Siinä pitää olla päähenkilöitä, joihin lukija voi samaistua. Tomas Brezina sanoo: "Haluan tarjota nuorille lukijoilleni minilomia raskaasta kouluarjesta tai tylsästä viikonlopusta. Haluan todistaa, että on parempi nähdä asiat positiivisesti ja ottaa aloite omaan käteen kuin jäädä valittelemaan".
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille.
Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.)
Katso lisää teoksesta ja Waltarista:
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
