Facebookin kaveriehdotukset käyttäjilleen ovat Facebookin oman algoritmin laatimia. Algoritmi on matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä käytetty termi, jolla tarkoitetaan ohjetta tai kuvausta siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan. Virallisesti Facebookin algoritmin tehtävänä on tarjota mahdollisimman relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä Facebookin käyttäjille. Algoritmi määrittelee esimerkiksi sen, keitä Facebook ehdottaa käyttäjien uusiksi kavereiksi. Facebookin algoritmin tarkasta toiminnasta tiedetään melko vähän, koska Facebook on itse tarjonnut siitä hyvin niukasti tietoa.
Tietokonekulttuuria käsittelevän Wired-lehden mukaan Facebookin kaverisuositusten takana oleva algoritmi on hyvin salainen. Tämä on ymmärrettävästi johtanut…
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää)
Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo)
Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi)
Lähde:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto
Heikin päivä on 19.1.,…
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Talvisodan alettua 1939 n.100 000 siviiliä joutui lähtemään evakkoon Karjalan rajaseudulta. Evakot majoitettiin maaseudulla yleensä yksityisiin kotitalouksiin. Evakoilta jäi paljon yksityistä omaisuutta rajaseudulle.
Moskovan rauha 13.3.1940 teki sotaapaossa olevista siviileistä kerralla koditonta siirtoväkeä, jonka määrää rauhanehdot, mm. Karjalan alueiden luovutus sekä Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle 30 vuodeksi kasvatti n. 430 000 henkeen.
Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat uudelleen evakkoon v. 1944.
Lisäksi evakkotielle joutui lähtemään Sallan, Kuusamon ja Petsamon sekä Porkkalan vuokra-alueen siviiliväestöä. Evakot asutettiin muuhun Suomeen ja heille annettiin korvaukseksi asuin- ja…
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää…
Kolmas valtakunta oli nimitys, jolla Natsi-Saksan propagandistit halusivat ilmaista Hitlerin johtaman Saksan viimeiseksi ja väistämättömäksi vaiheeksi siinä historiallisessa prosessissa, jonka edeltäviä vaiheita olivat Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta (vuoteen 1806) ja Bismarckin luoma "toinen saksalainen valtakunta" (1871-1918).
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot [5]. Tammi, 2002
Jan Palmowski, A dictionary of contemporary world history : from 1900 to the present day. Oxford University Press, 2008
Jos verkkonimi ja operaattori on vaihdettu, kannattaa tarkistaa tietokoneen ojauspaneelista valitsemalla tulostimet, toimiiko yhteys tietokoneen ja tulostimen välillä. Tulostimen joutuu ehkä uudelleen lisäämään tietokoneeseen. Jos vikaa ei löydy tietokoneen ja tulostimen välisestä yhteydestä, kannattaa etsiä HP Photosmartin tukisivulta apua ongelmaan. Tukisivu löytyy esim. Googlen avulla kirjoittamalla HP Photosmart.
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:…
Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry…
Rahojen arviohintoja sisältävä Suomen kolikot ja setelit -kirjan vuoden 2011 laitos noteeraa vuoden 1953 10 markan kolikosta vain kahden korkeimman kuntoluokan yksilöt. Vuonna 1953 lyötiin yli 22 miljoonaa 10 markan kolikkoa eli enemmän kuin muina jakson 1952-62 vuosina yhteensä, joten se on hyvin yleinen. Virheetön, täysin leimakiiltoinen kolikko on 5 euron arvoinen (vain harvat rahat ovat näin hyviä); "ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut" -luokitettu kolikko on arvoltaan 2 euroa. Jos kolikossa on käsittelyn jälkiä tai se on kulunut, sillä ei luettelon mukaan ole keräilyarvoa.
1950-luvulla lyödyistä 10 markan kolikoista arvokkaimpia ovat vuoden 1958 rahoista ne, joissa on kapea "1" (1-40 euroa -…
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Pieti (myös pietti) tarkoittaa korttipelisanastossa "luvatusta tai säädetystä määrästä puuttuvaa tikkiä". Voidaan sanoa "Se oli kallis pieti" eli "Se kävi kalliiksi", edelleen "Kallesta tuli pieti" (= "Kalle hävisi pelissä", kuvallisesti laajemminkin "Kalle on häviäjä"). Suomeen sana on tullut ruotsin kautta romaanisista kielistä:
Nykyruotsin bet, merkitys sama kuin suomessa
Ruotsiin ranskasta, jossa sanonta faire la bête 'hävitä'. Ranskan kielessä sanalla bête on lukuisia merkityksiä 'eläin', 'peto', usein myös haukkumasanoina 'typerys', 'pikkutarkka'.
Ranskaan sana on tullut latinasta: bestia (myöhemmässä kielessä myös besta) 'eläin', 'peto'.
Käytännössä on kuitenkin hyvin todennäköistä, että henkilönnimissämme esiintyvä pieti- ei ole…
Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/…
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen…
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja…
