Kirjastosta voit lainata dvd-elokuvia. Niitä on sekä pääkirjaston että lähikirjastojen kokoelmissa ja niitä voit varata ja tilata käyttämääsi kirjastoon.
Lisäksi käytössä on sähköinen suoratoistopalvelu Viddla. Sitä voit käyttää kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Voit lainata Viddlasta korkeintaan 3 elokuvaa kuukaudessa. Palveluun pääset kirjaston verkkosivuilta vaasankirjasto.finna.fi >Lainaa >e-aineistot. Tältä sivulta löytyy Viddlan kuvake, jota klikkaamalla palvelu aukeaa.
Voit selailla palvelun etusivulla näkyvää valikoimaa tai siirtyä Elokuvat-alasivulle, jossa aineistoa on mahdollista rajata. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa, jolloin saat esiin teoksen tiedot.
Elokuva lainataan "Katso elokuva" -painikkeella. Valitse…
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
17.5.1995 oli keskiviikko. Netistä löytyy useita laskureita, joilla voi selvittää viikonpäiviä eri päivämäärillä. Alla kaksi esimerkkiä.
http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
https://www.laskurini.fi/viihde/ikalaskuri
Hei!
Uudessa kirjastossa on ajanmukainen musiikkiosasto, jossa on entiseen malliin lainattavia äänitteitä, nuotteja, musiikkikirjallisuutta ja musiikkilehtiä. Vanha Tiklaskiinteistön musiikkiosasto on suljettu.
Aukioloajat:
ma-pe 10-20, la 10-15
Terveisin
olli.makinen@vaasa.fi
Tarkoitatko että haluaisit tietää, mitä tällaisia kirjoja on olemassa? Tässä on joitakin ehdotuksia:
Capote, Truman: Kylmäverisesti: totuudenmukainen kuvaus eräästä joukkomurhasta ja sen seurauksista (Tammi, 1966)
Carcaterra, Lorenzo: Katuvarpuset (Otava, 1996)
Klavan, Andrew: Vain hetki ennen hiljaisuutta (WSOY, 1996)
Maas, Peter: Serpico (Otava, 1975)
Mailer, Norman: Pyövelin laulu (Otava, 1985)
englanniksi:
Hersey, John: The Algiers Motel Incident (Penguin books, 1991)
Brock, Pope: Indiana gothic: a true story of love, betrayal and murder in the American midwest (Rewiev, 2000)
Ellroy, James: Crime Wave: reportage and fiction from the underside of L.A. (Arrow, 1999)
Voit kysyä näitä kirjoja lähikirjastostasi. Kirjasto tilaa…
Noitajengi W.I.T.C.H. -lehteä hankitaan tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastoon lasten- ja nuortenosastolle 1 kpl, Lehtikankaan kirjastoon 1 kpl ja Lohtajan kirjastoon 1 kpl. Suosituimmat lehdet/kirjat ovat kirjastossa usein lainassa ja varmin keino saada haluamansa lehti lainaan on jättää siitä varaus. Kirjaston aineistomäärärahat ovat valitettavasti rajalliset ja jos jotain lehteä/kirjaa hankitaan useita kappaleita, niin vastaavasti sitten joudutaan jokin muu jättämään kokonaan hankkimatta. Lasten- ja nuortenosaston kirjahankinnoista vastaa osaston kirjastonhoitaja, jolle voi jättää hankintaehdotuksia. Näitä hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjaston jokaisesta palvelupisteestä.
Kirja on tosiaan käännetty vuonna 1953 ruotsiksi nimellä Konsta. Kotikaupunkisi Oulun kirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Konsta löytyy Helsingin, Vaasan, Tampereen, Turun, Porvoon, Kotkan ja Kajaanin kaupunginkirjastoista.
Sinun on mahdollista saada se kaukolainana Ouluun. Tässä on tietoa Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista…
Kouluviihtyvyydestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Löydät vastauksen palvelun arkistosta ( http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) kirjoittamalla hakukenttään sanan kouluviihtyvyys. Vastauksessa mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastosi aineistohausta ( http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 ).
Tuntematta tarkemmin tutkimuksesi näkökulmaa on aineiston suositteleminen hieman hankalaa. Siksi onkin parempi, että selaat itse tietokantaa ja valitset sieltä sopivat viitteet. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokantaa Lindaa on mahdollista käyttää kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaa Helkaa ( http://www.helsinki.fi/helka/ ), kuten muidenkin…
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
Tutkimuskysymyksesi selvittämiseksi sinun kannattaa olla yhteydessä valitsemiisi pankkeihin. Lisäksi voit käyttää tiedonhaussa esimerkiksi seuraavia tietokantoja ja arkistoja:
Eduskunnan kirjaston kokoelma
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Makupalat - Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikirjasto
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=76d76d5a-843e-4b19-bedd…
Kirjastot.fi - kirjastosi verkossa
http://www.kirjastot.fi/
Liiketalouden ja hallinnon tiedonlähteitä
http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/ammatillisen_tiedon_lahteet_liik…
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
Vastaavasta aiheesta on tehty jo joitain opinnäytetöitä, tässä esimerkkejä:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1764/…
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten…
Kortin voimassaoloajan loppuminen liittyy varmastikin siihen, että olet täyttänyt jonkin tietyn ikävuoden. Olisiko kyse siitä, että olet täyttänyt viime vuonna 18? Silloin asiakastietoihisi pitäisi vain päivittää, että olet aikuinen. Se vaikuttaa lähinnä vain siihen, ettet saa enää varauksia ilmaiseksi. Toinen mahdollisuus on, että olet täyttänyt vuoden viimeisenä päivänä 15 vuotta, jolloin sinun pitäisi saada uusi kirjastokortti, koska olet 15 vuotta täytettyäsi itse vastuussa kortilla lainatusta aineistosta.
Joka tapauksessa riittää, kun käyt jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja otat mukaasi kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Korttisi päivitetään saman tien, etkä…
Ulla Heinon kirjassa Rauma Idylliä ja tehokkuutta (2002)asiasta on lyhyt maininta s. 480 Muuten aiheesta löytyy lähinnä porilaisvitsejä ja kaskuja, esim.: Hanski ja Tapsa: Kanalim barttall (2005), Heino, Hannu: Sikses, sanos raumlaine (1997), Heino: Raumangiälise uutise (1998, Heino: Pystökaffell (2004), Heino: Raumlaissi sanambätki (1996), Kyherö, Wolter: Rauma matkaopas (1995).
Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että…
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:…
