The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Joensuun seutukirjaston henkilökunnan ylläpitämää kirjallisuuspiiriä ei ole, mutta Joensuun pääkirjastossa kokoontuu Joensuun seudun kansalaisopiston kirjallisuuspiiri "Lukemisen lumo", jota vetää Kirsi Komulainen. Piiri on kokoontunut kevätpuolella tammikuusta lähtien kerran viikossa, viimeinen kokoontuminen on 27.4.09. Hukanhaudan koululla kokoontuu Eija Komun vetämä kansalaisopiston Hukanhaudan kirjallisuusryhmä joka toinen viikko.
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri:n lukupiiri toimii netissä. Siihen voivat osallistua Ukri:n jäsenet: http://www.ukri.net/?page_id=84 .
"Epävirallisia" lukupiirejä on varmaan paljonkin, 4.10.2007 oli Karjalaisessa juttu Outi Juurikaisen kaveripiirin lukupiiristä: http://www.karjalainen.fi/scripts/…
Päätteiden kyselyt eivät liity HelMetiin vaan kyseessä on useiden Internet-selainten oletusasetuksista johtuva toiminto. Kyselyistä pitäisi päästä eroon, kunhan kerran rastittaa kysymyksen yhteydessä näkyvän kohdan, jossa kysytään, haluaako päästä jatkossa ko. kyselyikkunoista eroon.
Useissa Espoon kirjastoissa on parhaillaan meneillään isohko tietokoneiden huollon uudistusprosessi, mihin liittyen koneiden huollosta vastaava palveluntarjoaja ei ole vielä saanut tehtyä kaikkien asiakaspäätteiden asennusta ja oletusasetusten säätöä kokonaan loppuun. Toivon mukaan he saavat asennukset pian hoidetuksi loppuun, jonka jälkeen tällaiset selainongelmatkin toivottavasti vähentyvät.
Espoon kirjastoissa yritetään aamuisin säätää tällaiset…
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Valitettavasti Steps into English -kelikurssin opettajan oppaita (Steps : opettajan opas tai Teacher's steps) ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista mihinkään kielikurssin osaan.
Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat…
Olet varmaan itsekin koettanut löytää Internetistä tietoa kyseisistä kääntäjistä ja tullut samaan tulokseen kuin minä: kaikki kolme ovat ansioituneita kääntäjiä, mutta tietoa heistä ei juuri löydy.
Jokaisella kääntäjällä näkyy kuitenkin olevan verkossa sähköpostiyhteys. Voisit varmaan kirjoittaa heille itselleen ja kysyä asioita, joita haluat tietää. Tässä osoitteita:
ALEKSANDRA POLIVANOVA
lista käännöksistä ja sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/15
lista käännöksistä myös
http://read.ru/interpreter/249/
VIKTORIJA PETRUNITŠEVA
sähköpostiyhteys:
http://www.swedlit.ru/node/65
lista käännöksistä
http://read.ru/interpreter/244
MARIJA LJUDKOVSKAJA
sähköpostiyhteys
http://www.swedlit.ru/node/68
lista käännöksistä myös
http://read.…
Jukka Norvanto on tulkinnut Hesekielin kirjaa Raamattu elämään -sarjansa teoksessa Murrosaikojen profeetta : Hesekielin kirja (Perussanoma, 2006).
Hesekielin kirjaa käsitellään myös A. F. Puukon Raamatun selitysteoksen 4. osassa VT:n profeettakirjat (Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia) (WSOY, 1956).
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Näyttää siltä, että Billboard-lehden uudempia numeroita ei ole painettuina luettavissa tai lainattavissa missään kirjastoissa. E-lehtenä Billboardia voi lukea Helsingin yliopiston verkossa. Lehden painetut numerot vuoteen 2004 saakka löytyvät Kansalliskirjastosta, missä niitä voi lukea paikan päällä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.kansalliskirjasto.fi
/http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/
Liedon kirjastossa on varattavia työasemia asiakaskäyttöön http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Palvelut/Muut…
Tuloste maksaa 0,35 €/arkki A4. Ohessa kirjaston perimät maksut:
http://www.lieto.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_vapaaaika/Kirjasto/Asiakkaana_ki…
Tuurin Talvisota ilmestyi kirjana ensimmäisen kerran vuonna 1984.
Kirjasammossa on tallennettuna Arvostelevan Kirjaluettelon arvcstelu:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au327991f0-bbda-439b-9bd6-61…
Kannattaisi ehkä ottaa ensin yhteyttä kustantajaan eli Otavaan
(http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/) ja kysyä, löytyykö heiltä suoraan arvosteluja ko. kirjasta tai edes tarkempi tieto mihin aikaan vuotta 1984 kirja on ilmestynyt. Sen jälkeen voisi lähteä selaamaan kyseisen vuoden sanomalehtiä mikrofilmeiltä tuon ajankohdan lähellä. Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat ja Länsiväylä. Pasilan kirjaston mikrofilmatut lehdet voi tarkistaa tästä:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4……
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer…
Käytössä olevien aineistotietokantojen mukaan autojenkorjausvideoita ei löydy
Suomen kirjastoista. Katselin myös Internetin suurimpia verkkokirjakauppoja
http://www.amazon.com/ ja http://www.barnesandnoble.com/ tarjontaa kartoittaakseni, mutta en löytänyt korjausoppaita videoina. Tarjontaa kannattaa kysellä vielä kirjakauppojen, vaikkapa Akateemisen tai Suomalaisen, kautta.
Jos kaipaamaasi aineistoa ei löydy kirjastosta voi yleisen käytännön mukaisesti jättää lähimpään kirjaston toimipisteeseen hankintaehdotuksen perusteluineen. Kirjastossa tarkistetaan onko kaivattua aineistoa saatavana ja arvioidaan ehdotuksen hyödyllisyys / käyttökelpoisuus.
Olettaisin laulun kertovan juuri "eräänlaisesta" sotaveteraanista, eli sodan takia pommisuojassa sieluunsa vammoja saaneesta lapsesta, joka jo etukäteen murehtii tulevaa yksinäistä vanhuuttaan. Mutta sanoja voi varmasti tulkita toisinkin.
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja…
