Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kohtaamispaikalla on Vhs-Dvd-laite, millä voi digitoida vanhat Vhs-kasetit Dvd-lavylle. Laitetta ei lainata kotiin. Lisätietoja saa Kohtaamispaikan neuvonnasta, yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Espoon Sellon kirjastossa on myös vastaava laite käytettävissä, lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Aika iso osa kaunokirjallisuudesta käsittelee juuri aikuisten ihmisten elämää ja sen haasteita. Tarkoitatkohan kuitenkin aikuistumista, aikaa jolloin nuori aikuinen on ensimmäistä kertaa aikuisuuden haasteiden edessä?
Sanojen aika: suomalaisia nykykirjailijoita -tietokannassa löytyy asiasanalla 'aikuistuminen' hakemalla seuraavanlainen kirjalista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/hakutulos.aspx?SearchType=1&Keywo…
Voisikohan näistä löytyä etsimäsi kaltaisia kirjoja?
Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan…
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain…
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi…
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä per laina yhdeltä vuorokaudelta. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-…
New York Magazine raportoi viime vuonna, että kaupungin alueella on enemmän McDonald'sin ravintoloita kuin missään muussa kaupungissa, noin 250 toimipistettä, joista 74 pelkästään Manhattanilla: http://nymag.com/nymetro/food/features/n_10341/Burger Kingin toimipisteiden sijainnin voi tarkistaa ravintolan nettisivuilta, New Yorkista niitä näyttäisi löytyvän huomattavasti vähemmän kuin McDonald'seja: https://locations.bk.com/search.html?q=new+york+cityKaupunkiopas Foursquare listaa New Yorkin mäkkärit kartalle seuraavasti: https://foursquare.com/locations/mcdonalds/new-york-city
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of…
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta…
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Allaoleva linkki vie suoraan Linnea-palveluiden Manda-sivulle:
http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/manda.html
Linnea-palveluiden kotisivulta http://www.lib.helsinki.fi/linnea löytyy tietokantainformaation lisäksi monenlaista hyödyllistä tietoa Linnea-palveluista. Kannattaa tutustua!
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat teokset: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät--suojelu ja ennaltaehkäisy, Kuopio 1996; löytyy luokasta 37.42 Tapiolasta, Haukilahdesta, Soukasta.
Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn, Helsinki 1997; löytyy luokasta 371.5 Helsingin kokoelmista Rikhardinkadulta, Malmilta, Itäkeskuksesta, Kontulasta. Molander, Helena:Lapsen suojeleminen pedofilialta, Helsinki 2000; löytyy luokasta 37.42 Espoosta mm. Leppävaarasta, Tapiolasta, Soukasta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot ovat osoitteessa http://libplussa.fi
Tietoa löytyy myös Pelastakaa Lapset-järjestön kotisivuilta http://www.pela.fi/etusivu.htm Järjestöön voi…
Helsingin yliopiston pääkirjaston varastosta näyttäisi Arena -nimisen lehden vuosikerrat löytyvän aina vuodesta 1961 alkaen. Yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/
Ainakin Liisa Niinikangas on toimittanut ja kirjoittanut teoksia, joissa käsitellään lasten ja nuorten tiedonhakua kirjastoissa. Teokset löytää tekijähaulla esimerkiksi Lindasta.
Lindan yhdistelmähaulla ja hakusanoilla "tiedonhankinta" ja "koululaiset" löytyy muitakin asiaa sivuavia kirjoja.
Lindan osoite on http://finna.fi
