Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi , valitse Anna-Leena alavetovalikosta kohdasta Valitse kirjailija . Tietokannassa on tietoja itse kirjailijasta, hänen tuotannostaan sekä viitteitä häntä käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin. Joihinkin artikkeleihin on suorat linkit viitteistä. Samoin sieltä löytyy linkki mm. Otavan kirjailijatietokantaan, jossa on hyvä esittely Härkösestä sekä kattava bibliografia. Kirja-arvosteluja löydät Kirja-arvosteluja-lehdestä sekä Aleksi-tietokannasta hakusanalla Härkönen Anna-Leena. Molempiin pääset käsiksi kirjastoissa. Kirjailijakuvia (osa 16) video käsittelee Härköstä. Video löytyy ainakin Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastot.fi kysy…
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen…
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Jean Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa,joita pidetään yleisesti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvina. Sibelius kehitti sinfonista muotoa soveltamalla motiivisiin ituihin perustuvaa sävellystekniikkaa; idut kasvoivat teemoiksi ja korkeammanasteisiksi rakenteiksi samalla kun musiikillinen materiaali oli jatkuvan muuntumisen tilassa. Toisaalta hän loi usein myös pitkäkaarisia teemoja,joiden motiiveja hän sitten kehitteli.
Ensimmäinen sinfonia,e-molli(1899),on luonteeltaan romanttinen ja siinä tuntuu Tsaikovskin ja Brucknerin vaikutus. Toisessa,D-duuri-sinfoniassa(1902),tapahtuu tyylillinen muutos,vaikka sävelkieli on vielä pääpiirteissään kalevala-romanttista. Uusi temaattis-strukturaalinen ajattelutapa tekee tuloaan. Kolmannessa…
Aamulehden vanhat numerot löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Mikrofilmeiltä on mahdollista tulostaa, joten tarvittaessa halutun numeron etusivusta on saatavissa kopio.
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/mikrofilmatut_sanomalehdet.pdf
Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon.
Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –…
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Lisätietoja löytyy Helsingin kaupungin sisätilojen tuholaiset -sivustolta:
https://sisatilojentuholaiset.fi/entextile-pestsimages-of-textile-pests…
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa seuraavassa osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan Kimi ja hae.
Kimi on Kim-nimen pidentymä, joka pohjautuu useissa kielissä Joakimiin. Kim saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta se voi olla lyhennys myös vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ("kuninkaallinen kukkula"). Joakim puolestaan pohjautuu heprealaisesta nimestä, jonka merkitys on "Jahve herättää, Jahve nostaa".
Kim ja Joakim viettävät nimipäiväänsä 20.3. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voit katsella, kuinka yleinen nimi Kimi on. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Lisää tietoja löydät myös erilaisista nimikirjoista esim. Vilkuna, Kustaa,…
Kirjastoissa voi skannata ja lähettää skannattuja dokumentteja sähköpostilla.
Lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on skanneri(t) https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
(Huom! Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3. - kesäkuun puoliväli 2010.)
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www.…
Kertomus Joonasta valaan vatsassa on Raamatun kertomus, josta on myös kuvakirjaversioita. Tässä muutaman nimi Bauman, Kurt: Joonan tarina. Lasten keskus, 1987. Spier, Peter: Joonan kirja.Karas-sana, 1989. Moroney, Tracey: Valaan vatsassa - kertomus Joonasta.Sley-kirjat, 1999. Davidson, Alice: Joona & suuri kala. Päivä, 1999.
Lapsille suunnatuissa Raamatun kertomuksissa on varmasti myös tämä kertomus kerrottuna "sadunomaisesti". Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mikä on lähikirjastosi, joten on vaikea tietää, onko kuntasi kirjastolla eri toimipisteitä tai yhteistyötä lähikuntien kanssa kirjatoimituksissa (niinkuin esim. pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Jos näin on, voi materiaalia kirjastojen välillä toimittaa joko tilaamalla puhelimitse lähikirjastoosi tai varaamalla aineisto sinne.
Jos haluat tilata kirjan, jota ei löydy omasta kunnankirjastostasi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, joka sitten tilaa kirjan toisesta kunnasta. Kaukolainapyynnön hinta vaihtelee kunnan mukaan, joten Sinun kannattaa kysyä sitäkin lähikirjastostasi. Voit myös etsiä näitä tietoja kuntasi kirjaston kotisivulta (jos sellainen on tehty),…
Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä huolehtia itse omista asioistaan ja tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta henkilöiltä puuttuu oikeustoimikelpoisuus.
Laki holhoustoimesta määrittelee vajaavaltaiseksi alle 18-vuotiaan henkilön (alaikäinen) ja sellaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainenkin voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Ks. tarkemmin Laki holhoustoimesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
Oikeustoimikelpoisuuden merkityksestä sopimuksen pätevyydelle, ks. myös:
http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus…
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuston mukaan "alaikäiset voivat tehdä ilman huoltajan suostumusta vain heille tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä ostoksia, eikä verkko- tai mobiilimaailma tee poikkeusta tähän periaatteeseen." Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/lapsi-kuluttajana/mobiilipalvelut-ja-internet/
https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Uutiset/2016/19.9.2016-viikon-vinkki-millaisia-ostoksia-alaikaiset-saavat-tehda-ilman-vanhempien-suostumusta/
Helmet-kirjastojen Bestseller-kirjat ovat suosikkikirjoja, joilla yleensä on pitkät varausjonot, ja joita asiakas joutuu varattuaan jonottamaan kuukausiakin. Osa näistä suosituista kirjoista on koottu erilliseen Bestseller-hyllyyn. Näin kirjastoon tuleva asiakas voi saada hyvinkin suositun kirjan nopeasti luettavakseen. Näillä kirjoilla on vain viikon laina-aika, jotta mahdollisimman moni saisi lukea kirjan. Siksi niitä ei myöskään saa uusia (eikä edes varata puhelimitse), jotta nimenomaan kirjastoon tulemalla löytäisi myös uusinta ja suosituinta aineistoa. Bestseller-kirjoja ei myöskään voi varata.
Kirjastossakaan kirjaa ei uusita. Sen voi palauttaa ja lainata sitten uudelleen. Tarkoitus olisi, että kirja siirtyisi seuraavalla lainaajalle…
Kirjastoille suunnattuja striimattavia elokuvapalveluja on testattu ja arvioitu viimeisten vuosien aikana. Kirjastokinon kuvan ja sisällön laatu ei ollut silloin tyydyttävällä tasolla: mm. suurin osa sisällöstä oli yli 15 vuotta vanhaa, elokuvateatteri levityksen ulkopuolelle jäänyttä elokuvatuotantoa ja uutuudet puuttuivat kokonaan. Viddlassa oli hintaansa nähden myös pieni kokoelma ja hyvin vähän uutuuksia. Kummankaan itse kokoelma ei olisi tuonut lisäarvoa Helmetin yli 10 000 Blu Ray/DVD-elokuvan kokoelmaan verrattuna.
Helmetin kokoisessa kirjastokimpassa (asukkaita eli potentiaalisia käyttäjiä Helmet-alueella yli miljoona) elokuvapalvelun hinta muodostuisi helposti hyvin korkeaksi. Jos olisimme ostaneet Kirjastokinon (jonka kokoelman…
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien…
Runoa ei ikävä kyllä ole tunnistettu. Kastetilaisuuksiin sopivia runoja voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista: Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin / Anna-Mari Kaskinen, Marika Maijala; Pienokaisen omat runot / Anna-Mari Kaskinen; Silkkipaperitaivas : rakastamisrunoja vauvoille / Eppu Nuotio; Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi. Myös esim. runoilija Aaro Hellakosken kokoelmasta Jääpeili voisi löytyä sopivia.
