Alla linkkejä hyville ekaluokkalaisten matematiikan harjoittelusivustoille. Lukimat-sivustolla on myös vinkkejä ja tietoa vanhemmille.
http://edu.savonlinnaseutu.fi/punkaharju0-6/files/2014/09/Matematiikan-…
http://www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/Tietokoneohjelmat/ekapel…
http://www.otavanoppimateriaalit.net/tuhattaituri/
http://matematiikkalehtisolmu.fi/diplomi.html
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-…
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2.…
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Ulosteen koon perusteella on todennäköistä, että kyseessä on jokin pieni nisäkäs tai lintu. Ulosteen väri puolestaan kertoo eläimestä tyypillisesti vain epäsuorasti, sillä väri määräytyy paljon sen perusteella, mitä eläin on syönyt; esimerkiksi mustikat ja jotkut muut marjat voivat tuoda ulosteeseen liilaa sävyä. Antamiesi tuntomerkkien perusteella on siis mahdollista sanoa, että ulosteen takana oleva eläin on todennäköisesti kooltaan pieni, ja että se todennäköisesti syö vähintään ajoittain tiettyjä liilan sävyjä ulosteessa aiheuttavia asioita, kenties mustikoita. Eläimen tarkkaan tunnistamiseen tarvittaisiin kuva tai yksityiskohtainen kuvailu ulosteesta.Turun museokeskuksen "Kappas, Kakkaa! -vinkkimateriaali" (2022) sisältää kuvia monien…
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja…
Samovaaria käytetään siten, että pannun isompi osa täytetään vedellä, joka kuumennetaan. Samovaarin kannen päällä on teekannun paikka. Teekannuun haudutetaan vahvaa teetä ja sitä laimennetaan laskemalla sekaan kuumaa vettä isommasta säiliöstä. Hanasta laskemalla ei siis tule valmista teetä, vaan pelkkää kuumaa vettä.
Lähteet
Venäjäblogi: https://venajablogi.wordpress.com/2008/12/20/samovaarista-ja-vahan-vena…
Kokkiman: Nykyaikaisen teräksisen samovaarin käyttöohjeet https://www.kokkiman.com/product/26966/teraksinen-samovaari
Anna: Perinteiset teenkeittimet https://anna.fi/ruoka/perinteiset-teenkeittimet
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Olet hakenut työhösi aineistoa aivan oikeasta suunnasta eli työturvallisuuskeskuksesta. Saamasi aineiston lähdeluettelot sisältävät varmasti runsaasti lisävinkkejä muista lähteistä. Opinnäytetyöhän ei välttämättä tarvita runsaasti aineistoa, jos jo saatu on relevanttia.
Mutta lisää voit hakea esimerkiksi artikkelitietokannoista tai kirjastojen kokoelmaluetteloista. Kysy lähikirjastostasi, mitä tietokantoja siellä on käytössä. Haettaessa sanalla "perehdyttäminen" löytyy kotimaisten lehtien viitetietokanta ALEKSIsta 21 viitettä, mm. Ganzel, Rebecca: Perehdyttäminen kilpailukeinona (lehti: Yritystalous 1/1999).
Vaihtoehtoisesti voi hakusanoina käyttää vaikka sanoja "työnopastus" tai "työnopetus". Netin kautta pääset selailemaan kirjastojen…
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Niin nukkuu kuolleet. Suomentaja Leo Saukkoriipi.)Runo on ilmestynyt alunperin kokoelmassa Goggles v. 1938. Aale Tynni on suomentanut joitakin Ferlinin runoja ainakin antologiaan Tuhat laulujen vuotta ja Aappo I. Piippo kääntänyt kokoelman Dan Andersonin ja Ferlinin runoja (Lauluja elämälle. 1980). Lisäksi Leena Krohnin suomentamaan ja toimittamaan ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen runouden valikoimaan Runon portilla (1985) sisältyy Ferlinin runoja. Näistä ei kuitenkaan tarkoittamaasi runoa löydy.
Hei!
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole olemassa yhteistä poistettavien kirjojen listaa. Lastenkirjojen kysyntä on suurta ja kirjat poistetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat täysin loppuunkuluneita. Sellaiset kirjat, joista uusia painoksia ei ole otettu, pidetään mielellään kokoelmissa mahdollisimman pitkään.
Oletko kysynyt antikvariaateista? Helsigissä Antikvaarinen Kirjakauppa Johannes Yrjönkadulla myy myös lastenkirjoja. Yrjönkatu 1, 00120 Helsinki. Puh. (09) 605 675.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston varastossa on Valokuva-lehden vuosikertoja, vaikka lehti ei vielä Helmet-haun kautta löydykään. Sieltä löytyy myös kysymäsi vuosi ja artikkeli. Lehteä ei lainata, mutta saat sen Pasilan kirjastossa luettavaksesi tai kopioitavaksi.
Kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti osoitteesta Kellosilta 9, puhelinnumero tietopalveluun
310 85001. Aukioloajat (kesällä 6.6.-21.8.2005)
ma-to 10-20 ja pe 10-18.
Pentti Lempiäisen kirjan Nimipäiväsanat mukaan Tuukka pohjautuu luultavasti vanhaan, mutta harvinaiseen länsisuomalaiseen etunimeen Thoke. Suoranaista kristillistä sisältöä sillä ei liene. Vastaava paikannimi Toukila tunnetaan Gustaf von Numersin v. 1889 julkaisemasta näytelmästä Tuukkalan tappelu.
Saara (hepr. ruhtinatar) Vanhassa testamentissa patriarkka Abrahamin puoliso, jonka nauru hänen kuultuaan synnyttävänsä 90-vuotiaana pojan on tehnyt hänestä Jumalan lupauksiin epäuskoisesti suhtautuvan ihmisen symbolihahmon. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni…
Ainakaan vapaan Internet-tietosanakirja Wikipedian mukaan Nummelan ponitalli -sarjan päähenkilön Kikka Lahden vanhempien nimiä ei ole kerrottu sarjan kirjoissa. Kikan isän tiedetään olevan ammatiltaan poliisi. Lisää tietoa sarjasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Kansallispuvuista löytyy hyvin tietoa verkosta:
Suomalaiset kansallispuvut:
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukukeskus:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
Kansallispukuneuvosto:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukuneuvosto/index.htm
Englanniksi:
http://virtual.finland.fi/finfo/english/puvuteng.html
Helmi Vuorelma Oy:
http://www.vuorelma.net
Sanastoa:
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Etelä-Pohjalaisia kansallispukuja:
http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Keski-Suomen kasallispukuja:
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/kansallispuvut/
Pirtanauha ja pellavapaita:
http://www.kansallispuku.net/
Kotiseutusi Himangan kirjaston kokoelmista voit hakea aineistoa asiasanalla "kansallispuvut":…
