Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin…
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen…
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Om ämnet finns ju mycket skrivet. Jag valde ut några, men det finns betydligt mera, t.ex också i huvudbibliotekets lager, i synnerhet då äldre. Instanser som t.ex. Folktinget torde också ha en hel del! Huset "Gryningen" torde också vara fullsprängd med dylikt material ....
Nedanstående material finns i Internet / mediedatabasen "Plussa" och då givetvis i Helsingfors stadsbibliotek:
Herberts, Kjell / Finlandssvenskarna i det europeiska folkhavet 323
Stolt som eken--en lägesbedömning av det svens 323
Bagerstam, Erik / Finlands svenskar - ett livskraftigt folk i No 323
Svenskt i Finland 2--Demografiska och social 920
Svenskt i Finland 1--Studier i språk och nat 920
Ågren, Gösta / Vår historia 920
Den svenska…
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion…
Maa- ja metsätalousministeriön ohjeet koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen 15.3.2006 alkaen löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/el/raj/tuo_pennut.html .
Kajaanin kaupunginkirjasto on palkannut yhden kesätyöntekijän, joka suorittaa pakollista opiskeluun kuuluvaa kirjastoharjoittelua. Muita kesätyöntekijän paikkoja Kajaanin kaupunginkirjastolla ei ole.
Vanhoista puhelinluetteloista katukarttoja ei löydy, mutta kotiseutukokoelmassa on erillisiä karttoja Lahden kaupungista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Niitä saa katsella mutta ei lainata.
"Thomas Brezina kirjoittaa kirjoja, jollaisia olisi itse halunnut lukea." Näin sanotaan Karo Hämäläisen kirjoittamassa artikkelissa, joka on julkaistu Tyyris Tyllerö -lehdessä no 3/1998. Brezinan pyrkii omien sanojensa mukaan kirjoittamaan kirjoja, jotka kahlehtivat lukijan otteeseensa jo ensimmäiseltä sivulta alkaen.Ensisijaisesti kirjan pitää koskettaa lukijaansa. Siinä pitää olla päähenkilöitä, joihin lukija voi samaistua. Tomas Brezina sanoo: "Haluan tarjota nuorille lukijoilleni minilomia raskaasta kouluarjesta tai tylsästä viikonlopusta. Haluan todistaa, että on parempi nähdä asiat positiivisesti ja ottaa aloite omaan käteen kuin jäädä valittelemaan".
Hämeenkyrön kirjastossa ei ole Suomen metsästyslehden vanhoja vuosikertoja. Lehteä varastoivat ainakin Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Kysy kaukolainamahdollisuutta kotikirjastostasi. Täällä on tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Lahden kaupunginkirjastossa on Demi-lehtiä vain 2000-luvulta. Asiakas voi tilata niitä myös kaukopalveluna, joka on maksullinen palvelu. Lehtiä kannattaa kysyä ensin opiskelupaikkakunnan kirjastoista tai sitten kaukolainana niitten välityksellä.
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :…
Helsingin kaupunginkirjaston remonttiin menevien kirjastojen aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Esimerkiksi Oulunkylän 19. heinäkuuta remontin takia noin neljäksi kuukaudeksi suljettavan kirjaston laina-ajat jatkuvat pisimmillään ensi vuoden tammikuulle asti. Tietoa Oulunkylän kirjaston remontista:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
DVD-levyjen, videokasettien ja BD-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa tosiaankin normaalisti yksi viikko. "Kahdeksas veljes" -elokuvan DVD-tallenne kuuluu Oulunkylän kirjaston kokoelmiin ja se on valitettavasti HelMet-kirjastojen ainoa DVD-levy ko. elokuvasta. Koska Oulunkylän kirjasto on nyt remontissa, kaikella sen aineistolla on poikkeuksellisen pitkä laina-aika: eräpäivä on 14.1.2011.
