Se tarkoittaa sitä, että kyseisestä kirjasta / elokuvasta / cd-levystä jne. on tehty kaikkiaan 83 varausta. Sinun edelläsi jonossa on vielä 76 lainaajaa. Eli olet jonossa kohdassa 77. Luku muuttuu sitä mukaa kuin varausjono etenee. Voit seurata siitä, milloin varaus tulee sinulle.
Arviointi on hieman vaikeaa. Pitäisi tietää, kuinka monta kappaletta kaiken kaikkiaan kyseistä aineistoa on ja kuinka paljon on bestsellereitä (mikäli on kyse kirjasta). Jokainen lainattava kirja saattaa olla lainassa neljä viikkoa, elokuva taas viikon. Aineiston siirtymiseen lainaajalta toiselle on laskettava noin viikko. Kun ottaa huomioon kaikki nämä seikat, voi saada arvion siitä, kuinka pian saa varauksen käsiinsä.
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-…
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen.…
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,…
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin…
Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".
Marttyyrius - kuolema uskon puolesta - kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti…
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka…
Kunnonpaikka kertoo Facebook-sivullaa 16.9.2014 :"Pitkän historiamme yksi rajapyykki saavutettiin taas tänään. Urho Kekkonen vihki Kunnonpaikan käyttöön tasan 40 vuotta sitten: 16.9.1974!" Facebook Hotelli on siis 47-vuotias.
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-…
Varmasti monet antikvariaatit ilahtuvat hyväkuntoisista nuottikirjoista. Myös kierrätyskeskukset ottavat nuotteja vastaan, myös hieman huonokuntoisempia. esim. https://kauppa.kierratyskeskus.fi/kasityo-ja-askartelu/nuotit-skrappayspaperi/p/603142/
Kirjastojen tuo ja vie hyllyyn voi myös tuoda tarjolle muutamia nuotteja. Yleensä kaikki aineisto pääsee sieltä hyvään kotiin.
Moniosaisessa teoksessa: Maailma tänään, joka kuuluu sarjaan; Tieteen kuvalehden
hakuteos, on kuvattu eri maiden historiaa ja luontoa. Osissa 1, 2 ja 3 on kerrottu Pohjois-Amerikan mantereesta. Osoitteesta: www.libplussa.fi/ voit käydä katsomassa missä Helsingin kirjastossa, kirjat ovat saatavissa.
Hyvän ja perusteellisen kokoustekniikan oppaan on tehnyt Anneli Kansanen. Teos on nimeltään Neuvottelu- ja kokoustaito ja se on saatavana useista kirjastoista ympäri maan.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen tietokannoista esim.asiasanalla kokoustekniikka.
Pekka Kostiaisesta löytyy tietoa netistä suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilta (www. fimic.fi). Kirjoita searc-kohtaan Kostiainen.
Sulhasen tulolaulusta ei löydy netistä juuri mitään (fimicin sivuilla maininta muiden inkeriläisiin kansanrunoihin perustuvien kuoroteosten yhteydessä). Sävellystä koskevat tiedot on saatu suoraan säveltäjältä :
Sävellys on tilausteos turkulaiselle Kulkuset sekakuorolle ja 1-osa valmistui vuonna 1988 (2-osa v.1991). Teksti on SKS:n julkaisusta : Maria Luukan laulut ja loitsut /Matti Kuusi. Tuossa teoksessa on yli tuhat Luukalta kerättyä säettä. Sulhasen tulolaulun teksti on alku pitkästä inkeriläisestä Häärunoelmasta. Säveltäessään teosta Kostiainen ei käyttänyt kansanlauluja, vaan sävelsi kaiken itse…
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on…
