En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000…
Uusin tieto aiheesta löytyy osoitteesta http://www.ZoomDinosaurs.com, josta valitset kohdan Dinonews. Sieltä löytyy toisena artikkeli Biggest Carnivore Found in Argentina. Juttu on päivätty 29.4.1999, joten tieto on ainakin tuore. Kyseessä on theropod, joka oli isompi kuin gigantosaurus (joka on isompi kuin T.rex. Myös toinen linkki löytyy smasta listasta: New Theropod Found in England, kesäkuulta 1998, voit itse vertailla kumpaa arvellaan suuremmaksi.
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
Linnea-tietokannat ovat maksullisia ja käyttö edellyttää sopimusta Helsingin yliopiston kirjaston kanssa, ts. käytännössä asiakas ei voi tutkia esim. Lindaa (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) verkon kautta.
Sen sijaan yksittäisten yliopistojen kirjastojen aineistoja, kuten myös Fennicaa (Suomen kansallisbibliografia) voi selata telnet-yhteyden kautta. Fennicasta on tietoa sivulla http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html.
Yliopistokirjastoja on lueteltu osoitteessa http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html#1.
Useat yliopistot julkaisevat graduja ja väitöskirjoja elektronisessa muodossa, mm. Helsingin yliopiston E-thesis (http://ethesis.helsinki.fi/) ja Jyväskylän yliopiston tutkielmapankki (http://docuweb.jyu.fi/).
Tieteellisten…
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/…
Jos haluatte tilata Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolelle, voitte kääntyä asiassa oman kirjastonne puoleen. Kaukolainat hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina.
Jos haluatte tilata / varata aineistoa pääkaupunkiseudun sisällä, niin varaaminen onnistuu mistä tahansa kyseisten kaupunginkirjastojen toimipisteestä tai helmikuusta 2003 eteenpäin myös Internetin kautta.
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Pierre la Mure’n romaani Punainen mylly, joka kertoo Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä ilmestyi suomeksi 1952.
Samana vuonna ilmestyi siihen pohjautuva elokuva Moulin rouge, ohjaus John Huston. Pääosossa: Jose Ferrer, Zsa Zsa Gabor, Susanne Flon.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisee Maatilatilastollista vuosikirjaa. Uusin on ilmestynyt 2006.
Sen mukaan lampaita - 1000 kpl on Pohjois-Pohjanmaalla
uuhia 4,4, muita lampaita 2,2 ja vuohia 0,1.
Vanhempiin vuosikirjoihin voi tutustua ilmaiseksi internetissä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/kotielai…
Suomen lammasyhdistyksistä löytyy yhteystietoja maakunnittain:
http://www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys/
Vuohien ystävät ovat perustaneet oman järjestön:
http://www.vuohet.net/vuohi.html .
Kirjallisuutta aiheesta:
- Aaltonen, Uma: Kuttu ja kutunpito, 2005
- Einola, Jalo: Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet, 2004
Myöhästymismaksut määräytyvät lainatun aineiston, ei lainaajan iän perusteella. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksuja lastenosaston myöhässä olevasta aineistosta. Jos alle 15-vuotiaan kortilla on lainattu aikuistenosaston tai musiikkiosaston aineistoa, myöhästymismaksut kertyvät normaaliin tapaan. Myöhästymisilmoituksesta peritään aina maksu.
Lisää tietoa myöhästymismaksuista, ks. http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/maksut.htm
Leonardon "Maalaustaiteesta" on ilmestynyt 1992 Taide-kustantamon julkaisemana. Suomalainen käännös ei sisällä alkuteosta kokonaan, vaan se on tehty alkuteoksen ensimmäisestä luvusta valikoiden. Kirja löytyy esim. Varastokirjaston ja joidenkin yliopistojen kokoelmista, joten se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Alkukielinen teos "Trattato della pittura di Leonardo da Vinci" (1913) löytyy puolestaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmasta.
Reija Kaskiahosta on jonkin verran tietoa Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004).
Netistä kannattaa katsoa ainakin seuraavia sivuja
Kustantajan sivut (WSOY)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=60
Sanojen aika
http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kirjasto on maksanut käyttömaksun lainattavista levyistä, joten kadonnutta/turmeltunutta levyä ei voi korvata tuomalla toinen levy tilalle.
Kirjastolla on määrätyt DVD-ostopaikat, sekin sitoo, ettei muita levyjä voi ottaa tilalle.
Kirjan voi korvata tuomalla vastaavan kirjan (saman vuoden saman painoksen) tilalle, mutta elokuvien käyttömaksut sitovat DVD-aineiston korvaukset eri tavalla.
Kirjastokäynnin yhteydessä voi maksaa kadonnen levyn.
Todennäköisesti ilmiön takana on ollut kosketushäiriö sähkölaitteen liitännöissä tai piirilevyn juotoksissa ym. Tyypillisesti kontakti on "kopauttamalla" saatu hetkellisesti palautettua esimerkiksi kuvaputkellisen television pystypoikkeutuksen häiriön yhteydessä. Vika ei ole siis varsinaisesti korjaantunut kopauttamalla.
Esim. kylmä juotos, hapettuminen tai juotoksen murtuminen levyn lämpömuutosten vuoksi on mahdollinen kontaktihäiriön aiheuttaja.
