Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös…
Tarkoittamasi teos on oletettavasti Ruskea kirja: Saksan natsiterrorin hirmuista (Braunbuch über Reichstagsbrand und Hitlerterror, 1933). Teos julkaistiin Pariisissa vuonna 1933, ja sen taustalla vaikutti Saksalaisen fasismin uhrien maailmanapukomitea, jota johti Saksan kommunistisessa liikkeessä toiminut poliitikko ja kustantaja Wilhelm (Willi) Münzenberg (1889–1940). Münzenberg oli paennut avustajiensa kanssa Ranskaan kommunistien vainoihin johtaneen Berliinin valtiopäivätalon palon ja kansallissosialisten valtaannousun jälkeen. Münzenbergin kanssa Pariisiin pakenivat muun muassa Babette Gross, Hans Schulz, Arthur Koestler, Gustav Regler ja Otto Katz. Saksan kommunistisen puolueen (KPD) jäsenet perustivat Pariisissa Éditions du Carrefour…
Kyllä voi.
Silmien väri määräytyy useiden eri geenien yhteisvaikutuksen tuloksena. Linkin takaa löytyvässä taulukossa on arvioitu todennäköisyydet, minkä väriset silmät lapsi voi periä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/minka-variset-silmat-lapsesi-voi-saada-katso-yllattava-taulukko/5986374#gs.9ibch3 (MTV Uutiset 12.7.2016, luettu 14.10.2019). Kannattaa huomioida, että taulukon tiedot ovat suuntaa antavia ja poikkeamia voi esiintyä.
Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
Seuraavat romaanit käsittelevät Vietnamin sotaa:
Clancy, Tom: Armoa tuntematta; WSOY
Corder, E. M.:Kauriinmetsästäjä; Otava
Greene, Graham: Hiljainen amerikkalainen; Tammi
Groom, Winston: Forrest Gump, kunnian mies; WSOY
King, Stephen: Pedon Sydän; Tammi
Rintala, Paavo: Romeo ja Julia häränvuonna; Otava
Seuraavissa muistelmissa ja elämänkerroissa kerrotaan Vietnamin sodasta;
Kallonen, Kari: Purppurasydän; Revontuli
Kallonen, Kari: Ristiretki; Revontuli
Ray, Michele: Ranskatar Vietnamin helvetissä; WSOY
Tyrkkö, Jukka: Lauri Törnin tarina, vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin; Alea-kirja
Osoitteesta http://www.libplussa.fi näkyy miten kyseisiä kirjoja on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Hallavaroituksia annetaan säätiedotuksissa kasvien kasvuaikana. Halla tarkoittaa, että lämpötila on maanpinnan tasolla pakkasen puolella. Ankaraa halla on kun pakkanen laskee -4 °C kylmemmälle puolelle.
Tarkempaa tietoa hallasta ja kuinka se eroaa yöpakkasista löytyy Ilmatieteen laitoksen sivulta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotila
Kirjastojen kokoelmista löytyy kielikursseja ns. interaktiivisina multimediapaketteina, siis CD-ROM-levyinä. Nämä ovat omalle kotikoneelle asennettavia ohjelmia. Kielitaitoaan voi omatoimisesti harjoittaa myös sellaisten opiskelupakettien avulla, joihin sisältyy kirja sekä cd-levyjä tai kasetteja.
Kokoelmatietokannoista kielikursseja voit näppärästi hakea naputtelemalla hakusanakenttään esimerkiksi seuraavia termipareja: kielikurssit englannin kieli, kielikurssit saksan kieli tai kielikurssit espanjan kieli. Tarkennetussa haussa kannattaa rajata aineisto(laji)ksi CD-ROM, CD-levy tai kasetti. Julkaisujen tarkemmissa tiedoissa ohjeistetaan järjestelmävaatimuksista sekä mahdollisista käyttörajoituksista.
Kirjastoissa lainattavana olevaa…
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte…
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Kollega Käpylän kirjastosta arvelee että kyseessä olisi Thomas Kenin (1637–1711) runo, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Maailman runosydän” nimellä ”Elämään mua opeta”. Kysytty suomennos on vain toinen kuin tuossa ”Maailman runosydän” -kokoelmassa, enkä tiedä, missä se olisi ilmestynyt. Englanninkielinen alkuteos alkaa ”Teach me to live”.
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
