Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto.…
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/…
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Laukun vuori on Marimekon Kippis-kangasta. Kangas on otettu tuotantoon vuonna 2008 ja sen on suunnitellut Maija Louekari. Täsmälleen samanlaista laukkua ei löytynyt mistään, mutta laukku muistuttaa muodoltaan Virva Launon suunnittelemaa Hobo 3 -laukkua vuodelta 2010, ks. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pinkin-nalkaan/3258960#gs.8zvurl
Laukkua näyttäisi olevan sen verran vähän liikkeellä, että sen arvoa ei pysty määrittelemään.
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Voit etsiä Fennicasta alkuteoksen nimellä tietoa, onko jokin teos suomennettu.
Näistä viidestä mainitsemastasi Stephen Boothin rikosromaanista ei löydy viitetietoja Fennicasta, toisin sanoen niitä ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Kun avaat teoksen tiedot HelMetissä (klikkaamalla sinisenä näkyvää teoksen nimeä), löydät teostiedoissa rivin ISBN. Numerosarjan lopussa lukee joko sidottu tai nidottu. Sidottu on kovakantinen painos, nidottu on pehmeäkantinen eli ns. pokkari.
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/…
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä…
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
Kaunokirjallisia teoksia: Yoshimoto: Kitchen, Lu: Herkkusuu, Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen, Wall: Sopan sinulle keitin, Simmel: Ei aina kaviaaria ja Tolonen: Salainen keittokirja. H.K.Riikonen kirjoittaa ruuosta ja syömisesta Pentti Saarikosken proosassa kirjassa Toiseuden politiikat SKS 1993 ja Kerttu Saarenheimo kirjoittaa ateriakuvauksista kirjallisuudessa teoksessa Arjen merkit Kirjastopalvelu 1991.
Hei,
Voisit kokeilla teosta Tiedonhakijan teho-opas - tiedonhakijan peruskirja. Risto Heikkinen [et al.] (toim.). Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta löytyy useita eri painoksia. Uusinta (2001) näyttäisi olevan useissakin kirjastoissa hyllyssä tällä hetkellä. Tarkista saatavuus osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hieman tieteellisempi ote on teoksella Tiedon tie - johdatusta informaatiotutkimukseen. Ilkka Mäkinen (toim.) BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999. Kirjasta löytyy mm. kappale, joka käsittelee boolen logiikkaa ja internet-tiedonhakua.
Hieman huonosti standardiluokitukset sopivat kysymääsi tapaukseen. Lähinnä voisi suositella toimialaluokitusta tai sektoriluokitusta (kumpaakin päätasolla). Nämä luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta http://tilastokeskus.fi/tup/ammattiekspertti/index.html . Tosin tieteet, taiteet ja viestintä eivät silloin näy. Jos kuitenkin halutaan käyttää ei-standardin mukaista luokittelua, niin silloin se on rakennettava itse ja määriteltävä ns. rajatapaukset. Esimerkiksi minne laitetaan taiteen keskustoimikunta tai tiedeakatemia, jotka ovat periaatteessa valtion organisaatioita.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy kolme Celine Dionia käsittelevää kirjaa:
Peters, Lisa: Celine Dion : The complete biography,
Germain, Georges-Hebert:
Celine : the authorized biography of Céline Dion,
Dean, Jeromy: Celine Dion : Let's talk about love
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Internetistä löydät tietoa artistista tältä sivulta:
http://www.celinedion.com/
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi.…
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Kirjaa ei tarvitse palauttaa itse, vaan se "palautuu" automaattisesti laina-ajan loputtua. Kirjan voi kyllä halutessaan palauttaa jo aikaisemmin. Suomenkielisessä Adobe Reader 7.0:ssa se tapahtuu avaamalla Tiedosto-valikosta Digitaalijulkaisut ja sitten Omat digitaalijulkaisut. Painamalla kirjan kantta hiiren oikealla näppäimellä voi valita "Palauta lainaajalle".
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
