Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-…
Hei!
Valitettavasti en ole löytänyt nuotteja ja sanoja tähän lauluun. Olen etsinyt monesta tietokannasta, mm. HelMet, Viola.
Kappale "Ohi älä käy" sisältyy kokoelmaan "Eikö milloinkaan", joka löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista C-kasettina ja digitoituna. Teos on käytettävissä digitoituna vapaakappalekirjastoissa http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html#Vapa….
Kirja on varmasti mielenkiintoinen ja se löytyy melko monesta Suomen kirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0d068dc3-968…
Tämä kirjastot.fi -vastauspalvelu kattaa koko suomen. Jos tarkoituksesi oli toivoa kirjaa johonkin tiettyyn kirjastoon, voit ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon.
Valitettavasti monilla kirjastoilla on kilpailutetut hankintasopimukset, jotka velvoittavat heitä ostamaan kirjat tietyiltä kauppiailta. Siksi omakustanteet jäävät usein varjoon, jos ne eivät pääse isojen toimijoiden listoilla. (Esim. BTJ ja Booky)
Alex Alstonen ja Sérge Bessieren säveltämän kappaleen Sateinen ilta (Soir de pluie) nuottia ei ole olemassa erillisenä. Kappaleen nuotti pianosäestyksellä ja Aili Tikan suomenkielisin sanoin sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 22 (F-kustannus, 2013). Teos löytyy omasta lähikirjastostasi.
Nuottijulkaisussa Pop tänään vol. 36 (Fazer Songs, 1989 ) on nimimerkin Puck sanat lauluun sekä melodia- ja kosketinsoitinnuotinnos. Nuottijulkaisua ei ole omassa lähikirjastossasi, mutta kirjastoverkkosi kokoelmista se löytyy.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien…
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosasto myy lehtien vanhoja numeroita todella harvoin. Meillä on yleensä musiikkilehdistä n. 3 vuoden numerot tallessa ja vanhemmat lähetetään Kuopion Varastokirjastoon. Kitaralehtiä säilytetään muita lehtiä kauemmin niiden kovan kysynnän takia.
Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Ajantasaiset sijaintitiedot kirjoista ja muusta aineistosta löydät kirjastojen kokoelmatietokannoista
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaun http://www.libplussa.fi/ avulla voit saada selville missä kirjastossa tiedustelemasi cd-levy sijaitsee. Halutessasi voit soittaa Kontulan kirjastoon (09) 31085094 tai Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle (09)310 85701 ja pyytää kyseisen cd-levyn toimitettavaksi lähikirjastoosi.
Kirjastopalvelut ovat peruspalveluna maksuttomia joten saat tilattua ja lainattua aineistoamme ihan ilmaiseksi. Tosin tarvitset kirjastokortin, jonka saat hankittua kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Mikäli…
Näyttää siltä, että sotien aikana aliupseereille ei ollut yhtenäistä päivärahaa, vaan summa vaihteli sotilasarvojen mukaan. Rintamajoukoissa alikersantin päiväraha oli talvisodan aikaan 10 markkaa. Jatkosodan loppuvaiheessa alikersantin päiväraha taas oli 18 markkaa, kersantin 25 markkaa ja ylikersantin 30 markkaa.
Lähteinä käytin seuraavia teoksia: Väinö Mononen, Talvisota Kuhmossa I: Kuolema kolkuttaa korvessa (BoD, 2020); Suomen sota 1941-1945 10. osa (toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto, Sotateos 1961).
Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin:
”Koko suvisen yön
olen saarta kiertänyt
ja vedenrajasta sinulle
sanoja etsinyt.”
Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996).
Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa
http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei…
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin…
Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Luetteloita väitöskirjoista löytyy internetistä, tekemällä haun suomalaisessa hakupalveluun (esim. Evreka http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/suomihaku.htm). Haun tuloksena näyttää tulevan listoja yliopistoittain ja tiedekunnittain. Jos mahdollista, hakua kannattaa rajata aihealueella. Väitöskirjoja löytyy myös Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot), jota voit selata kirjastoissa.
Perusteellinen teos Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta on ; Kolumbus, Kristoffer, Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan, 1992. Hyödyksi voi olla myös Björn Landströmin kirja Kolumbus, 1966.
Kannattaa myös katsoa tietosanakirjoista, niistä löytyy tiivistä tietoa löytöretkistä.
Internetissä kannattaa tutustua Kolumbuksesta kertovaan sivustoon http://www1.minn.net/~keithp/ , sivu on englanninkielinen, mutta siinä on esim. havainnollinen kartta Kolumbuksen ensimmäisestä matkasta.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)