LP levyjä voi kuunnella Pasilan musiikkiasemalla. Pasilan asema 2.krs. Ratapihantie 6. avoinna kesällä ma-to 12-20, pe 10-16, la sulj. puh. 31085701
Leppävaaran ja Kauniasten kirjastossa ei ole levysoitinta.
Voit hakea espanjankielistä kaunokirjallisuutta kirjaston aineistohausta (weborigo.lappeenranta.fi) seuraavasti:
Mene tarkennettuun hakuun. Valitse kohdasta luokka: kaunokirjallisuus, kohdasta pääkielet: espanja ja kohdasta aineistolaji: kirja-aineisto. Saat tulokseksi 60 teosta, jotka löytyvät kirjaston ylimmästä kerroksesta hyllystä numero 84.63.
Jos meidän valikoimat eivät riitä, kirjoja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Tilaukset jätetään meille ja kirjat toimitetaan tähän. Tilaukset maksavat 2 euroa/kpl.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kokoelmat näet osoitteesta www.helmet.fi. Mene sanahakuun ja kirjoita hakupalkkiin kaunokirjallisuus, valitse kieleksi espanja ja aineistoksi kirjat.
Marita Taavitsaisen ja Janne Tulkin yhteistä kappaletta ei löytynyt, mutta Marita Taavitsainen on esittänyt yhdessä Jari Sillanpään kanssa kappaleen: Maijan ja Jannen häävalssi. Se löytyy ainakin seuraavilta äänitteiltä:
Kauneimmat häävalssit : 40 toivevalssia.
Kauneimmat häävalssit 2.
Kyseinen kirja lienee espanjalaisen Cuca Canalsin Itke, Alegria. Kirja on suomennettu vuonna 2002.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=456
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Hikarun japaniksi kirjoitettuna löydät esim. sivulta http://www.math.toronto.edu/jjchew/japanese/hikarunogo/ ,
jossa lukee tavumerkein hi-ka-ru-no-go, siis kolme ensimmäistä merkkiä tarkoittaa Hikaru.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
Valitettavasti emme ole pystyneet selvittämään näiden lajien mahdollisia suomenkielisiä nimiä hakuteostemme avulla.
Kuitenkin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos sijaitsee Viikissä, joten kannattaisi kääntyä tiedonhaussa Viikin tiedekirjaston tietopalvelun puoleen. Kirjaston yhteystiedot ovat:
Viikinkaari 11 A (PL 62)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 58040
Ajantasaisen lukudiplomilistan löydät kirjaston nettisivuilta (www.vantaa.fi/kirjasto) kohdasta Kampanjat (aivan oikeassa alanurkassa) ja sen alta löytyy Koulun ja kirjaston kirjallisuusdiplomi -kampanja, jonka kautta pääset listoihin. Listat ovat myös kirjastoissa nähtävissä.
Voit toki lukea muidenkin listojen kirjoja omaksi iloksesi, mutta vain ajantasaisen listan kirjat hyväksytään lukudiplomiin.
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei näyttäisi ainakaan Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisluettelosta Lindasta löytyvän. Sen sijaan hygienian puhtauden ja terveyskasvatuksen historiasta löytyy runsain mitoin aineistoa, esimerkiksi Turun yliopitossa vuonna 2003 tehty Suomen historian pro gradu: Kotilehto, Riitta: "Siis yleinen puhdistus toimeen!" : uuden terveyskäsityksen vaikutuksia ja puhtaanapitoon liittyviä toimenpiteitä Raumalla 1880-1917. Lisäksi löytyi Turun yliopiston hoitotieteen pro gradu vuodelta 1996 Silvan, Maija: Leikki-ikäisten lasten vanhempien käsityksiä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvästä kirjallisesta terveyskasvatusaineistosta
Aihetta sivuavia artikkeleita:
Lääketiede saduissa
Duodecim nro 23, vuosi 1998…
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun…
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään…
Varkauden pääkirjastossa on asiakastietokoneita, joilta on tulostusmahdollisuus, tältä sivulta löytyvät yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat http://hakemisto.kirjastot.fi/varkauden_paakirjasto
Tietokannoista löysin vain yhden uuden kirjastojen palvelujen laatua käsittelevän tutkimuksen (haettu asiasanoilla 'kirjastopalvelut' ja 'kirjastot' & 'palvelut' tietokannoista Linda, Manda, Fennica):
Miettinen, Heikki: Kirjastopalvelut yhdeksässä kunnassa 1999 : kyselytytkimuksen tulokset. Helsinki: Efektia, 1999.
Tutkimusta on referoitu Kuntalehdessä 1999; 6, s. 32.
Lääninhallitukset ja opetusministeriö keräävät vuosittain tilastotietoja yleisten kirjastojen toiminnasta ja palveluista. Tilastot löytyvät Internetin kautta osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ ja http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html . Jälkimmäisestä sivustosta löytyy näiden tilastojen yhteenvetoa ja tulkintaa.…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy mikrokortinlukulaitteita Pääkirjastosta (mahdollisuus kopioihin, hinta 5 mk/kopio), Itäkeskuksen, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Malminkartanon, Oulunkylän ja Rikhardinkadun kirjastoista. Mikrofilminlukulaite löytyy ainakin Pääkirjastosta Pasilasta. Myös Helsingin Yliopiston kirjastosta ja Kansallisarkistosta löytyvät mikrofilminlukulaitteet.
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
