Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään runo "Et tiedä, mitä teit...". Tosin runo päättyy lauseeseen "mä tunsin sun".
Runo ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (WSOY, 1929). Se on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, useita painoksia) ja Runo on vapaa : Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-…
Saksalainen Margarete Steiff on Steiffin pehmolelujen menestystarinan takana. Pyörätuolissa polion takia istunut Margarete valmistui ompelijaksi 17-vuotiaana ja työskenteli aluksi sisariensa vaateliikkeessä. Sisarten muuttaessa muualle, Margarete jatkoi liiketoimintaa yksin.
Ensimmäisillä itse tienaamillaan rahoilla Margarete osti ompelukoneen, jolla ompeli mm. suosituiksi tulleet elefanttineulatyynyt. Margarete perusti kotitaloonsa oman kivijalkakaupan "Filz-Spielvaren-Fabrik", josta muodostui alku pehmoeläintehtaalle. Margarete Steiff suunnitteli myös malleja muihin eläinleluihin, joita suuren kysynnän vuoksi ompelivat myös yhtiön palkkaamat kotiompelijat.
Steiffin varsinainen maailmanmenestys alkoi, kun erään New Yorkin tavaratalon…
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan…
Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:
https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html
Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat englanninkieliset au pair -oppaat: Griffith, Susan: The au pair and nanny's guide to working abroad ja Hempshell, Mark: How to become an au pair.
Suomeksi on Au pair -opas niminen kierreselkämuotoinen vihkonen. Lisäksi on pari aiheesta kertovaa nuorten romaania Rafaelsen, Ellinor : Katja au pairina ja Pirttimäki, Katja : Nuoren tytön aakkostanssi. Ruotsiksi aiheesta saa tietoa teoksesta Eriksson, Jannicke : Au pair- handboken.
Internetistä au pair - toiminnasta löytyy tietoa esim. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sivulta http://www.alli.fi/
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Kyseinen kirja lienee espanjalaisen Cuca Canalsin Itke, Alegria. Kirja on suomennettu vuonna 2002.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=456
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-…
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,…
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista…
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
