Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Hei!
Kirjastoammattilaisten kelpoisuusvaatimukset löytyvät Kirjastoasetuksesta 1078/1998 4 §(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981078). Tämän mukaan
kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Ammattikorkeatutkintosi + informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) + aineopinnot( 35op) antavat sinulle pätevyyden…
Nyt vaikuttaa siltä, että Elektraa ei ole suomennettu kuin oopperan librettona: Elektra : Tragödie in einem Aufzug = Yksinäytöksinen murhenäytelmä ; Suomennos Leena Vallisaari.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1531255?lang=fin
Suomennosta ei löydy myöskään Kansalliskirjastosta, sen sijaan ruotsiksi, englanniksi ja muilla kielillä. Elektrasta on erilaisia versioita, mm. Danilo Kis ja Richard Strauss ovat tehneet omat versionsa.
Elektrasta on myös tutkimuksia:
Elektra : tutkimus veren historiasta : Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854094?lang=fin
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Tilastokirjaston mukaan kuntatason tietoja on saatavilla ainoastaan yritystoimipaikoista. Saat tämän tilaston liitetiedostona. Tuoreimmat tiedot ovat toistaiseksi vuodelta 2012.
Toimiala Onlinen (työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietopalvelu) pääsivulta löytyvät toimipaikat toimialoittain, maakunnittain ja kokoluokittain: http://www2.toimialaonline.fi/ (Polku: Tilastokanta/Yritykset ja toimialat/Yritys- ja toimipaikkatilastot/Toimipaikat 2006-2012/Toimialat ja alueet/Kokoluokat)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös toimipaikkatilastoja toimialoittain:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/yri/syr/020_top_tol08/020_top_to…
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "…
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-…
Yrittäjän on maksettava kaikesta asiakkailleen soittamastaan musiikista korvausta sekä Teostolle että Gramexille siitä riippumatta, mistä (laillisesta) lähteestä musiikki on peräisin. Saa siis soittaa, mutta vain luvan kanssa, ja koskee yhtä hyvin omia kuin kirjaston levyjä.
Vuoden 1948 Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa sanotaan näin: "Teos (Helvi Kymin Hymykuopat) punnittiin Suomen osalta parhaimmaksi äskettäin toimeenpannuissa pohjoismaisissa romaanikilpailuissa."
Palkinto ei ole ollut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto eikä Bonnier-kustantamon yhdessä mm. kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa järjestämä pohjoismainen romaanikilpailu. Näitä palkintoja alettiin jakaa vasta myöhemmin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Helsingin Sanomissa oli 30.8. 1947 uutinen, jossa sanottiin näin:
”Ruotsalaisen kustannusyhtiön Natur och Kulturin yhdessä useiden pohjoismaisten kustannusyhtiöiden kanssa toimeenpannun kilpailun pohjoismaisesta romaanipalkinnosta Alfred Nobelin…
Kyllä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu jo muutamia elokuvia DVD:nä ja niitä hankitaan koko ajan lisää. Voit katsoa jo lainattavissa olevia elokuvia aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi/) valitsemalla kohdan "asiasana tai luokka" ja kirjoittamalla dvdlevy (yhteen kirjoitettuna, ilman väliviivoja). Helsingin kirjastojen dvd-elokuvia voit pyytää lähettämään sinulle lähimpään kirjastoon. Tietokannassa näkyviä naapurikuntien elokuvia ei sen sijaan lähetetä Helsingin kirjastoihin, vaan ne pitää käydä lainaamassa ao. kunnassa.
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (…
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen…
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja…
Stephen Kingin kotisivuilta http://www.stephenking.com/ löytyy tietoa hänen tuotannostaan. Kingin suomennoksia on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Sieltä voi tiedustella aikatauluista. Yhteyrstiedot löytyvät täältä http://www.tammi.fi/ .
Lainoja ei vielä voi valitettavasti uusia netin kautta. Uuden järjestelmän myötä ensi vuonna tämä onnistuu.
Tällä hetkellä voi uusia lainojaan kahdella tapaa: joko käymällä lähimmässä kirjastossa tai puhelin-
uusinnan kautta: ma-pe klo 12-18 p.0600-060504.Tämä on maksullinen palvelu, 0, 98 e /min + pvm.
