Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002) kertoo liitteessään suositukset uinninvalvojien ja hengenpelastajien lukumäärästä allastiloissa. Julkaisu on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kansalliskokoelmassa. Se on luettavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=3946 .
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden…
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Valitettavasti emme ole pystyneet selvittämään näiden lajien mahdollisia suomenkielisiä nimiä hakuteostemme avulla.
Kuitenkin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos sijaitsee Viikissä, joten kannattaisi kääntyä tiedonhaussa Viikin tiedekirjaston tietopalvelun puoleen. Kirjaston yhteystiedot ovat:
Viikinkaari 11 A (PL 62)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 58040
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
Hei! Kirjastotarra liimataan levyn tekstiliitteeseen, koska se säilyy siinä kauemmin kuin cd-koteloon liimattuna. Cd-kotelot ovat herkästi rikkoutuvia, ja aina kun kotelo menee rikki, menetetään myös siihen liimattu tarra, eli koteloa uusittaessa joudutaan uusimaan myös levyn tarra. Tarrojen tulostaminen on kuitenkin suhteellisen kallista - hintaan vaikuttaa mm. tarra-arkin hinta. Liimaamalla tarra tekstiliitteeseen säästetään täten kustannuksia, koska yleensä tekstiliite kestää pitempään kuin kotelo. Käytännössä ainoa mahdollinen paikka tarralle on tekstiliitteen kansilehti, koska tarran on oltava paikassa, josta se saadaan mahdollisimman nopeasti skannerien luettavaksi. - Säästöä syntyy myös toiseen suuntaan: silloin kun cd-kotelo on…
Yleensä suomalaiset uutuuselokuvat, joille on hankittu kirjastolevitysoikeus,saadaan Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu. Tämä viive johtuu myyjästä/levittäjästä ei kirjastosta.
Seuraamalla esimerkiksi HelMet-verkkokirjaston uutuusluetteloita saat tiedon, koska elokuva on lainattavissa.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Elokuvan dvd on julkaistu 8.12.2010.
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=14455
Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Sekä Etelä- että Pohjois-Haagan kirjastoihin saa viedä koiran.
Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla kirjastojen yhteystiedoissa on kunkin kirjaston kohdalla merkintä siitä, saako sinne viedä koiran. Sivun oikeassa laidassa on pieni koiran kuva ja sen päällä joko on punainen ruksi tai ruksia ei ole.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja…
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kunniaa tai syyllisyyttä. Kaikkien näkökulma ei ole pelkästään antropologinen, mutta sitäkin sivuava.
- Kunnia konfliktina : näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn : Amoral-hankkeen loppuraportti / [julkaisija:] Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ; Tanja Tauro & Marjo van Dijaken (toim.) (2009)
- Häpeä vähän! : kriittisiä tutkimuksia häpeästä / toimittaneet Siru Kainulainen & Viola Parente-Čapková (2011)
- Häpeä! : nöyryyttämisen ja häpeämisen jäljillä / Satu Lidman (2011)
- Kunniaväkivalta / Raija Ala-Lipasti ; Anneli Bauters (toim.) (2009)
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola (2003)
- Syyllisyys,…
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun…
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=…
