Hei
Helmet-alueella (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kirjastot) käytäntö vaihtelee kirjastoittain. Monissa kirjastoissa palautettua aineistoa "kellutetaan" palautuspäivän ajan. Toisiin kirjastoihin lähettettävät kuormat noudetaan kirjastoista aina sulkemisajan jälkeen, joten iltaisin kaikki muihin kirjastoihin lähtevä materiaali pakataan laatikoihin kuljetuksia varten. Varsinkin DVD-levyjä on kirjastoissa paikalla aina varsin rajoitetusti, joten on asiakasystävällistä pitää juuri palautetut DVD:t esillä. Mikäli palautettu aineisto ei mene lainaan palautuspäivänään, lähetetään se kotikirjastoonsa seuraavassa kuormassa.
Kirjastojen välillä kulkee päivittäin hyvin suuria määriä aineistoa ja kirjastoille tulee siitä jonkin…
Käsitit oikein. OUTI-kirjastoista voi lainata OAMK:n ja Oulun yliopiston kirjaston korteilla. Kortit täytyy ensin rekisteröidä OUTI-tietokantaan. Ota henkilöllisyystoditus mukaan.
Uutuuskirjat saa Vaski-tietokannassa esiin laajennetun haun kautta oikeasta yläreunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Jos haluaa esimerkiksi Naantalin pääkirjastoon tulevat aikuisten kaunokirjallisuuden suomenkieliset uutuudet viimeisen puolen vuoden aikana, voi täyttää hakulomakkeesta asianomaiset kentät ja saa listauksen uutuuksista. Osa kirjoista saattaa olla vielä vasta tulossa kirjastoon.
Näillä hakuehdoilla tuli tällä kertaa tällainen lista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva…
Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Helsingin kaupungin kirjaston Plussa-aineistotietokannasta löytyy jokunen Hannu Virtasen levy:
Kulkuripojat, Tähdet ja toi kirkas kuu, 1990; Kulkuripojat, Aalijummat, Finnlevy, Helsinki, p1984; Suomen Miesorkesteri, Hoija, Olarin Musiikki, S.l., c1995; Suomen Miesorkesteri, Suomen Miesorkesteri / kaikki säv. Hannu Virtanen, Olarin Musiikki, Espoo, cop. 1993.
Voisit ehkä myös tiedustella diskografiaa Suomen Miesorkesterin levyjä julkaisevasta yhtiöstä, Olarin Musiikista (Ellipsikuja 3 A-B, 02210 Espoo, Puh. (09) 8813 227, Fax. (09) 8043469, http://www.sjoki.uta.fi/%7Elatvis/levyyht/olarin.html).
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian…
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen…
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Et kertonut, haluatko lukea romaaneja vai tietokirjoja, siis esimerkiksi psykologisia tutkimuksia. Et myöskään kertonut, haluatko aikuisten, lasten vai nuorten kirjoja. Tai haluatko kirjoja, jotka kertovat nuorista tai aikuisista tyttäristä.
Kerään sinulle nyt jotain vaihtoehtoja. Jos kirjat ovat vääränlaisia, lähetä seuraavan kysymyksen myötä tarkemmat tiedot.
Aikuisten romaaneja:
Blom, Hila : Kuinka rakastaa tytärtään. Gummerus, 2023. – Israelilainen romaani, jossa aikuisen tyttären äiti kertoo perheensä tarinan tyttären syntymästä lähtien. Äiti ja tytär vieraantuvat vähitellen.
Feldt, Felicia : Näkymätön tytär. Otava. 2013. Kasvatusguru Anna Wahlgrenin tytär kertoo lapsuudestaan, jossa ei aina eletty kasvatusoppien mukaan.…
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/nuor.index.html löytyy lista tällä hetkellä suosituista ja kirjaston suosittelemista kirjoista. Lisää vastaavanlaisia suositus- ja topten-listoja löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapset/index.html#KIRJASTOJEN LASTEN JA NUORTEN SIVUJA .
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Varmuuden vuoksi kannattaa hankkia opetushallitukselta tällainen hyväksyminen ulkomailla suoritetulle tutkinnolle. Silloin kelpoisuus on yksiselitteinen. Kelpoisuutta haetaan opetushallituksen sivuilla olevalla lomakkeella. Opetushallituksen osoite on http://www.oph.fi/ ja hakulomake löytyy sivulta http://www.opetushallitus.fi/page.asp?path=1;439;2280
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Syväjohtamista käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia: -Tupiini, Hanna: Pandiitteja vai tykinruokaa? asiantuntijoiden johtaminen sotilasorganisaatiossa syväjohtamisen viitekehyksessä (2003), -Vuorio, Ville-Veikko: Syväjohtaminen, laatu ja tehokkuus maavoimien perusyksiköissä (2001), -Kinnunen, Tommi: Kadettien käsitykset johtajuudesta: käsityksien ilmeneminen syväjohtamisen mallin taustaa vasten (2001), -Kujala, Kaisa: Syväjohtamisen yhteys alaisten työmotivaatioon (2000) sekä Reserviupseerikoulun kurssikirja: RUK 215: Saga:1510999-20012000 (2000); näitä voi tiedustella kaukopalvelusta. Lehtiartikkeleita syväjohtamisesta on myös kirjoitettu, tosin kovin vähän:
-Viitala, Tuija: Johtamiskouluttaja, majuri Vesa Nissinen: syväjohtamisella…
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne…
Tiedustelemastasi aiheesta on kyllä kirjoitettu ja julkaistu paljon materiaalia, mutta yksittäisiä kokoomateoksia ei valitettavasti ainakaan Tilastokirjastolla juurikaan ole.
Maailmanlaajuisesti sotia käsittelee oikeastaan vain yksi teoksemme:
Tekijä(t): Smith, Dan
Nimeke: The atlas of war and peace / Dan Smith with Ane Bræin
Aineisto: kirja
Julkaistu: London : Earthscan, 2003
Aiheesta on kuitenkin paljon Internet-lähteitä ja yhtenä hyvänä aloituspaikkana on Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen sivut, jossa on tietoa sekä heidän omista julkaisuistaan että hyvä linkkikokoelma alan tiedonlähteisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/tapri/findex.html
Suomea koskevaa tilastotietoa löytyy kyllä täältä…
