Seuraavista kirjoista voisi löytyä vinkkejä.
Reftel, Johan: Poriseva puuro : ryhmätoimintaa pienille ja isoille (Lasten keskus, 2013)
Järvinen, Tuomo: Lapset liikkumaan : leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia (Karisto, 2012)
Kilby, Janice Eaton: Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon
501 peliä joita on pelattava edes kerran lapsuudessaan : lasten parhaat pelit ja leikit (Readme.fi, 2010)
Internetistä synttäriohjelmaa löytyy mm. seuraavilta sivuilta:
https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/puuhaa-kaverisynttareille/05458049
https://juhlahumua.fi/juhlavinkit/onnistuneet-juhlat/
Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy linkki…
Vanhan ompelukoneen arvoon vaikuttavat monet tekijät. Arvo nousee jos kone toimii hyvin. Hintaan vaikuttaa myös onko kaikki alkuperäiset osat ja käyttöohjeet tallessa. Myynnissä olevista ompelukoneista pyydetään hyvin vaihtelevia hintoja, muutamasta kympistä n. 150:een euroon. Toisaalta Ebayssa ovat myynnissä pari art nouveau -mallia v. 1915 ja 1920, joista pyydetään 200 - 555€.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla lukee koronaviruksen tarttumisesta mm. seuraavasti:
"Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.
"Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä." Tästä pääset THL:n sivulle.
Koronavirus ei säily tartuttamiskykyisenä kovin pitkään elimistön ulkopuolella, joten se tuskin selviää viikkojen tai kuukausien pakastimessa oleskelusta. Virukset eivät varsinaisesti ole…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Signeeraus on tosiaan sen verran epäselvä, että taiteilijan nimeä voi lähinnä arvailla. Suomen taitelijaseuran kuvataiteilijamatrkikelista voi yrittää löytää sopivaa nimeä, jos kykenee hahmottamaan signeerauksen osittain. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Myös wikipedia on koonnut suomalaisia taidemaalareita aakkosittain luetteloon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
Taulua voisi näyttää taiteen asiantuntijalle tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla, josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin…
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjasto -palveluun. Palveluun ei tarvitse kirjastokorttia, vaan siihen rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. Tällä hetkellä sitä ei voi käyttää tietokoneella. Tämän ominaisuuden eteen tehdään kuitenkin kehitystyötä ja se on saatavilla myöhemmin, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lisätietoa: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy 8 jalkapallon tekniikkaan ja valmennukseen liittyvää videota. Videoiden nimet ja saatavuuden saat selville tekemällä haun kirjaston aineistotietokannassa seuraavasti. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (www.lib.hel.fi) valitse kohta Kirjat ja muu aineisto, valitse kaupungiksi Helsinki, jolloin pääset Plussa-tietokannan pikahakulomakkeeseen.
Valitse haettavaksi "asiasana tai luokka" -kohta, valitse "Näytä" alivalikosta kohta "vain videokasetteja" ja valitse kielivalikosta "suomi" ja klikkaa "hae". Tulokseksi saat kymmenen videota, joista kahdeksan vaikuttaa lupaavilta sinun tarpeeseesi. Klikkaamalla kunkin videon kohdalla "saatavuustiedot" saat selville, missä kirjastoissa videota on ja onko se…
Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
Voipa sanoa, että nykyään tietotekniikasta on hyötyä lähes kaikessa. Aineiston hankinta ja valinta, luetteleointi ja etsiminen (tiedonhaku) tapahtuu tietokoneen ja erilaisten ohjelmien avulla. Myös kirjaston sisäinen tiedotus ja hallinnollisten asioiden hoito hoidetaan paljolti tietokoneiden avulla. Tämän lisäksi kirjastoissa on työasemia, joita asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti (sähköposti, chat-kanavat jne.). Etätietopalvelu on esimerkki uudesta palvelumuodosta, jossa tietokone on myös asiakkaan väline hänen kääntyessään kirjaston neuvonnan puoleen.
hei,
Et maininnut oletko jo tutustunut teokseen Dementoituvan hoitopolku, Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen (toim.), Tammi, Helsinki, 2001. ISBN: 951-26-4657-9.
Siinä "esitellään näkökulmia dementoivasta sairaudesta kärsivän ihmisen hoidon jatkumolle sairausprosessin etenemisen mukaisesti". Teos esittelee muun muassa ensitietokursseja, muistipoliklinikkatoimintaa ja erilaisten yksiköiden tarjoamaa päivä-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa.
Lisää teoksia dementiaa sairastavan henkilön hoitomuodoista voit hakea asiasanoilla "dementia" ja "hoito" tai "hoitomenetelmät" tai "kuntoutus" tai "kotihoito" tai "laitoshoito".
Graduasi varten tarvitset ehkä myös teoreettista tietoa palveluketjuista. Voisit vilkaista teosta Hyvinvointivaltion…
Harmaasta norjanhirvikoirasta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy ainoastaan yksi englanninkielinen teos, Nicholas: Norwegian elkhounds T.F.H., Neptune City, NJ, cop. 1988
Kannattaisi kysellä lähimmästä kirjastosta, olisiko siellä mitään aiheeseen liittyvää tai kuinka voisit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukolainana.
Voit etsiä kirjoja aiheesta esimerkiksi seuraavalta nettisivulta:
http://www.globalbooksinprint.com
Oletko jo tutustunut Suomen harmaahirvikoirajärjestön nettisivuihin? Osoite on:
http://www.shhj.fi/
HE 120/1994 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi löytyy eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet, josta aukeavaan hakulomakkeeseen kohtaan Asiain tunnus HE 120/1994. Klikkaamalla Suorita haku -painiketta avautuu hallituksen esityksen käsittelyvaiheet -sivu, jossa on myös linkit käsittelyn asiakirjoihin.
540/1995 Maakaari löytyy Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi/
Muuta lainvalmisteluun liittyvää aineistoa:
Tekijä(t): Maakaarityöryhmä
Nimeke: Maakaarityöryhmän mietintö 16.6.1993
Julkaistu: Helsinki : [Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto], 1993
Tekijä(t): Maakaaritoimikunta
Nimeke: Maakaaritoimikunnan…
Helsingin kaupungin voimalamuseon sivuilta löytyy jonkin verran kosken ja voimalarakennusten historiaa. Museon kautta sitä voinee saada enemmänkin. Sivuilta löytyy myös museon yhteystiedot, internet-osoite on http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEX… .
Vanhankaupunginlahtea koskevasta kirjallisuudesta löytyy mainintoja myös koskesta. Tälaisia teoksia ovat esim. Viikki - Helsingin vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa, toim. Markku Mikkola-Roos ja Rauno Yrjölä sekä Leo Lehtonen: Helsingin lintuparatiisi, Vanhankaupunginlahti-Viikki.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Tässä muutama linkki asiaan liittyen:
http://www.rokote.fi/ http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/matkailijan_ter…
http://www.rokotus.fi/ http://www.travelia.net/ http://www.rokotusinfo.fi/
Kokoelmistamme löytyy seuraava video
NIMEKE KUKKIEN viesti [Videotallenne] / käsikirjoitus Jouko Antere, Pirjo Jokio ; kuvaus ja leikkaus Jouko Antere
TEKIJÄT Antere, Jouko
Jokio, Pirjo
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Puutarhavideot, 1992
ULKOASU 1 videokas. (26 min) : vär.
HUOMAUTUKSET Video-ohjelma ideoi kukkien käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa
Suom. puhe
sekä toinen hieman vanhempi
NIMEKE LEIKKOKUKAT
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT VIDEO, 1988
Toivottavasti näistä on teille apua opetuksessanne.
Eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
-Uusmaalaista ruokaperinnettä, koonnuut Raija Huttu
-Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen
-Uusimaa a la carte: ruokakirja
-Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte
Myös esim. Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n internetsivuilla on tietoa:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/80042A2B7B9A1E21C2256F3A004692… ja
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/0B1E13B82C359627C2256F3A0043C3…
