Kirjastonhoitajan palkan suuruus vaihtelee työtehtävien mukaan. Peruspalkkaan tulee erilaisia lisiä, kuten kokemuslisät ja työajasta sekä työpaikkakunnasta johtuvat lisät. http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08110&kieli=00
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa. Internetistä löytyi seuraavia palkkasummia: kuntien kirjastoissa vähimmäisperuspalkka on 1723-2030, 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 1809-2132, 10 vuoden työkokemuksen jälkeen 1895-2233 euroa (Demari 21.9.2006).
1700-luvun alkoholipolitiikasta on julkaistu kaksi Ilkka Mäntylän perusteellista, arkistolähteisiin perustuvaa tutkimusta: ///Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. - 1985/// ja ///Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - 1995///. Jälkimmäisessä on s. 221-229 esittely kruununpolttimoista.
Aulis J. Alanen käsittelee myös viinanpolttoa ko. ajalla teoksessa ///Etelä-Pohjanmaan historia 4, osa 2 : Etelä-Pohjanmaan talouselämä 1721-1809. - 1949 tai 1987///. Polttimoista löytyisi varmaankin tietoa myös kunkin paikkakunnan paikallishistorioista. Uudenkaarlepyyn historiasarjasta ovat kuitenkin ilmestynyt vasta aikaa vuodesta 1810 eteenpäin käsittelevät Erik Birckin kirjoittamat osat ///…
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Intialaisesta sisustamisesta löytyy joitakin kirjoja, joita voi kaukolainata omaan kirjastoon. Esim.
1. Bharadwaj, Monisha
Inside India : quintessential Indian style
2. Wilson, Henry
India : decoration, interiors, design
3. Schaewen, Deidi von
Indian Interiors : Intérieurs de l'Inde
4. Slesin, Suzanne
Indian style
Seuraava teos löytyy Jyväskylästä
5.INNES, Miranda
Ethnic style : from Mexico to the Mediterranean
Hakusanayhdistelmällä fengshui JA intia ei kirjoja näytä kirjastosta löytyvän. Kannattaisi ehkä tutustua kirjaston sisustuksen hyllystä 68.4 fengshui-oppaista makuuhuoneen sisustuksen periaatteisiin. Voisiko niitä soveltaa sitten intialaiseen sisustukseen?
Fengshui-oppaita:
1. BANKS, Anja
Fengshui-aapinen
2. LAM, Kam Chuen
Fengshui…
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla…
Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa…
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
Ensimmäinen katkelma on Friedrich Nietzschen omaelämäkerrallisesta teoksesta Ecce homo : Wie man wird,was man ist (1908), suom. Ecce homo: Miten tulla sellaiseksi kuin on, kappaleesta Miksi olen niin älykäs. Teoksesta on kaksi suomennosta. Tuikku Ljungbergin suomennoksessa vuodelta 2002 kyseinen kohta on sivulla 37. Ljungbergin käännöksen sanamuoto on hiukan toinen. Teoksesta on olemassa myös Antti Kuparisen suomennos, sekin vuodelta 2002. Kuparisen suomennoksen julkaisi Summa-kustantamo.
Toinen katkelma on Nietzchen teoksesta Die Fröchliche Wissenschaft ("La gaya scienza", 1882), sen neljännestä kirjasta, Sanctus Januarius, luvusta 338. Teos on saanut suomenkielisen nimen Iloinen tiede ja sen on suomentanut J. A. Hollo. Vuoden…
Billy Smartin joulusirkusta esitettiin televisiossa yleensä tapaninpäivänä, joskus jo joulupäivänä ainakin vuosina 1961-1978. Tietoa muusta sirkusohjelmasta joulun aikaan emme löytäneet. Olisiko ohjelmaa esitetty lyhyemmän aikaa myös myöhemmin? Tietoa ohjelmasta mm. Ylen Muistikuvaputki-sivuilta ja Sirkusteltta-blogista:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/billy-smartin-joulusirkus-ja-muuta-jouluista.htm
http://sirkusteltta.blogspot.com/2018/12/19611978-billy-smartin-joulusirkus.html
