Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-…
Kirjastojen kokoelmista löytyy kielikursseja ns. interaktiivisina multimediapaketteina, siis CD-ROM-levyinä. Nämä ovat omalle kotikoneelle asennettavia ohjelmia. Kielitaitoaan voi omatoimisesti harjoittaa myös sellaisten opiskelupakettien avulla, joihin sisältyy kirja sekä cd-levyjä tai kasetteja.
Kokoelmatietokannoista kielikursseja voit näppärästi hakea naputtelemalla hakusanakenttään esimerkiksi seuraavia termipareja: kielikurssit englannin kieli, kielikurssit saksan kieli tai kielikurssit espanjan kieli. Tarkennetussa haussa kannattaa rajata aineisto(laji)ksi CD-ROM, CD-levy tai kasetti. Julkaisujen tarkemmissa tiedoissa ohjeistetaan järjestelmävaatimuksista sekä mahdollisista käyttörajoituksista.
Kirjastoissa lainattavana olevaa…
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (…
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,…
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "…
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että ”Arvo”-alkuiset sukunimet on muodostettu etunimestä ”Arvo”, joka taas on muunnos etunimestä ”Arvid”. Varhaisimmat kirjalliset maininnat löytyvät 1600-luvulta Pohjois-Suomesta. Mahdollisesti osa sukunimistä ”Arvonen” juontuu ”Arpo”-alkuisista sukunimistä, joissa taustalla ovat muinaissuomalaiset nimet ”Arpia” ja ”Arponen”.
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Uimahalleissa saa opiskelija-alennusta myös kesällä. Uimahalleissa opiskelija-alennuksen saa voimassaolevalla lukukausitarralla aina uuden lukukauden alkuun asti. Esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahallissa uusi lukukausitarra pitää olla kortissa alennusta varten viimeistään syyskuun loppuu mennessä, siihen asti kelpaa päättyvän lukukauden tarra.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,…
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/…
Robert Swindellsistä ei juuri tietoa löydy. Suomeksi häneltä on ilmestynyt 4 kirjaa: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992; Lohikäärmeen sisällä, 1993 ja Kivikovat kadut, 1997.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä 1997 n:o 4, s. 65 ja n:o 6-7, s. 115 ja 1998, n:o 2, s. 22 löytyy arvostelu viimeisimmästä kirjasta. Portti-lehdessä on ollut seuraava arvostelu: Mustonen Sirpa: Hirviö , 1992 ; 4 ; 93. Voit kysyä lehtiä lähikirjastostasi.
Internetistä voit hakea kirjailijasta tietoa seuraavilta sivuilta: http://www.ouka.fi/kirjasto/anglosak.htm, http://www.mystworld.com/youngwriter/authors/robert_swindells.html,
http://www.puffin.co.uk/living/aut_53.html,
Contempraty Author-cdromilta Swindellsistä löytyy seuraavat tiedot (lyhennetysti):
SWINDELLS, Robert…
Seinäjoen korkeakoulukirjasto on erikoistunut yritystietopalveluun. Sen nettisivuilta osoitteesta:
http://www.imol.fi/tietopankki/kirjasto/tiedonhaku/yritystietopalvelut…
löytyy yhteystiedot, toiminnankuvaus ja hyviä linkkejä alan sivuille.
Verkossa on myös Librix-yrityskirjastosta tietoa. En tunne järjestelmää sen tarkemmin, mutta seuraavilla sivuilla on yhteystiedot, joista
voit kysyä tarkemmin :
http://www.diicii.fi/diicii/well.html
Jos teillä on tieto-taitoa ja osaatte rakentaa kirjaston itse, on tällainen mahdollisuus esim. Accessilla ja Paradox for Windowsilla.
Valitettavasti apuni on kovin vähäinen. Mel Brooksin elokuvaa Mieletön maailmanhistoria ei löydy Tampereenkaan kaupunginkirjastosta eikä ilmeisesti muistakaan kirjastoista Suomessa. Kannattaa vielä kysellä suurimpien kaupunkien videovuokraamoista.
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Erhard Dietl : Törkylit tulevat (Aurinkosarja; Kirjapaja 1992) löytyy mainintoja suomeksi aika vähän, esimerkiksi http://www.salo.fi/kirjasto/lukijat.htm sivulta löytyy kahden koululaisen tekemä lyhyt arvostelu kirjasta. Kirjapajan sivulta ei kuvausta teoksesta, Kirjailija Erhard Dietlistä löytyy esim. Googlen haussa nettisivuja pääasiassa saksaksi. Hakuja voit tehdä esimerkiksi osoitteissa http://www.evreka.fi , http://www.google.com tai htt://www.altavista.com .
Charles Dickensin tuotanto on laaja ja hänestä on myös kirjoitettu monia teoksia. Kannattaa tutustua ainakin Vappu Roosin teokseen Dantesta Dickensiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja (1962) ja Kansojen kirjallisuus, osa 8 (1976) -teokseen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös englanninkielinen video: Charles Dickens: a biographical introduction on video. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta Haku
voit itse tarkastella Dickensin tuotantoa (tekijä=Dickens, Charles, aineistolaji=kirja, kieli=suomi ja Kirjasto=Tampereen kaupunginkirjasto) ja saat tulokseksi 65 teosta. Asiasanalla Dickens, Charles ja rajaamalla vastaavasti kirjoihin, suomen kieleen ja Tampereen kaupunginkirjastoon tulee…
