Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -…
Kerttulan suvusta ei näytä olevan oikein painettua materiaalia. Eero Kerttulan painamaton teos ”Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988” saattaisi olla avuksi, mutta se saattaa olla aika hankalasti saatavilla. Ainoa hakutulos löytyy osoitteesta http://www.kotiseutuarkistot.fi/arkistoyksikko/5509, eikä tuosta viitteestä kunnolla selviä, missä teos sijaitsee. Haulla tulee viittaus Nivalaan, joten kenties se olisi Nivalan kotiseutuarkistossa, jonka yhteistiedot löytyvät sivulta http://www.kotiseutuarkistot.fi/yhteystiedot.
Osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kerttula.html löytyy joitakin tietoja Kerttuloista, mutta meillä ei ole tämän vastauksen puitteissa mahdollisuutta tehdä laajempaa sukuselvitystä. Suomen…
Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen…
Video on "listoillamme" eli luetteloitu kirjaston aineistotietokantaan, koska se on hankittu kirjastoon. Kun lainattavan yksittäisen videon tms. kohdalla on eräpäivä, se tarkoittaa sitä, että video on yhä lainassa.
Miksi emme poista aineistoa joka on selvästi jäänyt palauttamatta? Siksi että lainaaja on vastuussa lainaamastaan aineistosta. Koska hän ei ole palauttanut lainojaan ajoissa, hän on menettänyt lainausoikeutensa, joka palautuu vasta sitten, kun aineisto palautetaan tai korvataan ja myöhästymismaksut maksetaan. Jos poistaisimme tällaisen "vanhan eräpäivän" -videon tietokannastamme, myös videon panttaaja vapautuisi vastuustaan. Ja sehän ei olisi oikeudenmukaista.
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
Siitä mitä okkultismi on ja mihin he uskovat, voisit löytää tietoa esim. seuraavanlaisista suomenkielisistä kirjoista:
- Eskola, Timo (toim.): Uuden aikakauden uskonnollisuus (2000)
- Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
- Ojala, Kati: Mitä on New Age (1994)
Lyhyen määritelmän sekä suppean historiallisen katsauksen voisit löytää myös tietosanakirjoista. Esimerkiksi Otavan suuressa Encyclopediassa on okkultismi -sanan kohdalla lyhyesti selostettu okkultismi -sanan merkitystä sekä okkultismin historiallista taustaa.
Kaikki aiemmin mainitut teokset löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Lisää vastaavia teoksia voisi etsiä tietokannastamme esimerkiksi hakusanoilla "okkultismi" tai "New Age -liike".
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
EU:n voimassaoleva lainsäädäntö on internetissä EU:n sivuilla kaikkien vapaasti saatavilla unionin kaikilla virallisilla kielillä Eur-Lex -nimisessä palvelussa
http://europa.eu.int/eur-lex/fi/index.html
Eur-Lexissä on lainsäädännön lisäksi paljon muutakin.
Uusimmat EY-säädökset ovat saatavilla kokoteksteinä pdf-muodossa (noin v. 1998-), vanhempia löytyy html- ja Tif-muotoisina. Html-muotoisten ongelma on se, että jos säädöksessä on liitteitä, kuvia tai taulukoita, ne eivät läheskään aina ole mukana. Tällöin ainoa keino on turvautua painettuihin EY:n virallisiin lehtiin. Pdf:ssähän näitä ongelmia ei ole.
Eur-Lexissä on 7 pääotsikkoa, yksi näistä siis Lainsäädäntö josta löydät etsimäsi säädökset. Jokaiselle otsikkoalueen aineistolle on oma…
Kannattanee katsoa esim. 1)Kustaa Wilkuna: Vuotuinen ajantieto, 2)Pekka Rokka: Ennen vanhaan ja 3)Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin. Lisää teoksia löytää luettelosta, osoite on , laita esim. Aihe-kohtaan sana vuotuisjuhlta tai juhlapäivät.
Ooppera löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolta CD-muodossa. Levy on tällä hetkellä lainattavissa.
Levytyksen kapellimestarina on John Eliot Gardiner ja julkaisijana Deutsche Grammophon.
Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
Anna Kortelainen on kirjassaan Päivä naisten paratiisissa (2005) tehnyt katsauksen tavarataloromaaneihin s. 98-107. Suomennettuihin kuuluu:
- Emile Zola : Naisten paratiisi (Naisten aarreaitta)
- Siwertz, Sigfrid: Suuri tavaratalo (1933)
- Kihlman, Christer: Gerdt Bladhin tuho (1987)
- Martin, Steve : Tavaratalon tyttö (2004)
Sekä Sophie Kinsellan Himoshoppaaja –kirjat.
Asiassa kannattaa kääntyä antikvaaristen kirjakauppojen puoleen.
Saksalaisten antikvaaristen kirjakauppojen liitolla on haku aineistoon. Hakuosumia hintatietoineen tulee haulla Shakespeares Werke. http://www.antiquare.de/
Antikvaarinen kirjakauppa –palvelu Zentrales Verzeichnis Antiquarischer Bücher Das ZVAB antaa myös saksankieliselle Shakespearen teoksille osumia hintatietoineen. http://www.zvab.com
Apua saattaisi löytyä myös Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun saksalaisen vastineen kautta. Die Deutsche Internetbibliothek beantwortet Ihre Fragen! http://www.internetbibliothek.de/dib1/
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa…
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä.
Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus.
Lähde:
Keksinnöt kautta aikojen
