Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:…
Hanke-/projektisuunnittelusta löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ mm. seuraavanlaista aineistoa :
SALONEN, Lauri : Teemme projektin. 1996.
SILFVERBERG, Paul : Ideasta projektiksi : projektisuunnittelun käsikirja. 1999.
PELIN, Risto : Projektinhallinnan käsikirja. 1999.
Kun hankkeen aiheena on oman työn kehittäminen, tietoa voisi saada esim. seuraavista kirjoista:
SCHREY, Kari : Työpaikan kehittämisopas. 1999.
MATIKAINEN, Janne : Oppiva työyhteisö parantaa toimintaa, tulosta ja ihmisten viihtymistä. 1999.
PEKKOLA, Petri : Tunne toimintasi, ota askel jatkuvaan kehittämiseen. 1998.
TYÖN muutos ja oppiminen. 1997.
Kannattaa myös selata Plussasta läpi (Helsingin kaupunginkirjaston) luokkia 674.1, 674.3 (…
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy…
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/nuor.index.html löytyy lista tällä hetkellä suosituista ja kirjaston suosittelemista kirjoista. Lisää vastaavanlaisia suositus- ja topten-listoja löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapset/index.html#KIRJASTOJEN LASTEN JA NUORTEN SIVUJA .
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Voipa sanoa, että nykyään tietotekniikasta on hyötyä lähes kaikessa. Aineiston hankinta ja valinta, luetteleointi ja etsiminen (tiedonhaku) tapahtuu tietokoneen ja erilaisten ohjelmien avulla. Myös kirjaston sisäinen tiedotus ja hallinnollisten asioiden hoito hoidetaan paljolti tietokoneiden avulla. Tämän lisäksi kirjastoissa on työasemia, joita asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti (sähköposti, chat-kanavat jne.). Etätietopalvelu on esimerkki uudesta palvelumuodosta, jossa tietokone on myös asiakkaan väline hänen kääntyessään kirjaston neuvonnan puoleen.
Hei,
Voisit kokeilla teosta Tiedonhakijan teho-opas - tiedonhakijan peruskirja. Risto Heikkinen [et al.] (toim.). Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta löytyy useita eri painoksia. Uusinta (2001) näyttäisi olevan useissakin kirjastoissa hyllyssä tällä hetkellä. Tarkista saatavuus osoitteessa http://www.libplussa.fi
Hieman tieteellisempi ote on teoksella Tiedon tie - johdatusta informaatiotutkimukseen. Ilkka Mäkinen (toim.) BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999. Kirjasta löytyy mm. kappale, joka käsittelee boolen logiikkaa ja internet-tiedonhakua.
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621…
Mikael Agricolan kirkko rakennettiin vuosina 1933-1935. Kirkko on Lars Sonckin suunnittelema, ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Agricolan kirkon yhteyteen rakennettiin varta vasten tilat monipuoliselle seurakuntatyölle. Kryptan tiloista saatiin sodan jälkeen tilapäisasuntoja, joita käytettiin pitkään mm. miesten yömajana.
Agricolan kirkon vaiheista voi lukea esim. seuraavista lähteistä:
- Agricolan kirkko 1935-1985
- Agricolan seurakunnan toiminta vv 1968-1975
- Uudenmaan läänin kirkot
- Helsingin kaupungin historia, III: 1, s. 216 ja seurakuntaelämästä etenkin V:2 s. 12-
- Ollila-Toppari: Puhvelista punatulkkuun, s. 344
Mikael Agricolan kirkkopiiristä kannattanee kysellä seurakuntahistorioita, jotka kyllä löytyvät Helsingin…
Hyvä suomenkielinen kirjasarja esimerkiksi kouluesitelmän tekijälle on Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluva Maailma tänään. Mauritaniasta kerrotaan sarjan 16. osassa.
Maailma tänään [16]: Pohjois-Afrikka
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1998
ISBN 87-427-0810-9 (sid.)
Muita suomenkielisiä Mauritaniasta kertovia kirjoja on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa vähän. Edellämainitun Maailma tänään [16] lisäksi on suomenkielellä saatavissa ainoastaan
Länsi-Sahara : Viimeinen siirtomaa
Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2004 (Vantaa : Dark)
ISBN 952-471-434-5 (nid.)
(Tämä kirja kertoo lähinnä konflikteista ja poliittisista kriiseistä)
Jos mauritanialainen musiikki kiinnostaa, niin tässä olisi muutamia CD-levyjä:
Malouma (esitt…
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin…
Koska Suomessa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole kiinankielisiä näppäimistöjä, ei kysymykseen voi vastata suoraan.
Lähimmästä kirjastostasi voit kysyä esim. kirjaa: LI: Suomi-kiina suursanakirja. Tuossa kirjassa kysymäsi merkki on kirjoitettu kiinaksi.
Jostain syystä Enkeliakatemia-sarjasta on suomennettu vain 4 ensimmäistä osaa vuosina 2003-2004.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=enkeliakatemia&m=&l=&Da=&Db=&b…
Sarjassa on jo 10 osaa, 11:sta kirjakin on jo suunnitteilla.
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton/
Alimpana linkki suomalaisen kustantajan, WSOY:n palautelomakkeeseen, laita kyselysi ja toiveesi myös sinne.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Katri-Helena on levyttänyt kappaleen nimeltä Onnen onkija vuonna 2006, se löytyy levyltä jonka nimi on Elämänlangat.
Levyä on olemassa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Katri-Helenan kotisivut: http://www.katrihelena.fi/index.htm
