Ks. esim. seuraavia teoksia:
- Block, Bruce
The visual story : seeing the structure of film, TV, and new media
Boston : Focal, 2001. - 262 s. : kuv.
ISBN 0-240-80467-8
-
Ferrera, Serena
Steadicam : techniques and aesthetics
Oxford : Focal, 2001. - 182 s. : kuv.
ISBN 0-240-51807-9
- Film style and technology : history and analysis / Salt, Barry. - 2. ed., 1992 : Starword, 1992. - 351 s. : kuv.
ISBN 0-9509066-2-X
Biblio, index.
- Vineyard, Jeremy
Setting up your shots : great camera moves every filmmaker should know
Studio City, CA : Michael Wiese, 2000. - 132 s. : kuv.
ISBN 0-941188-73-6
- Elokuvantaju http://elokuvantaju.uiah.fi/
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Oman oppilaitoksesi kirjastosta on saatavilla kirjallisuutta ainakin Microsoft SMS ja Active Directory -ohjelmistoista, joskin suurin osa kirjallisuudesta on englanninkielistä.
Tietokannasta http://haltia.amkit.fi/ löytyy sanahaulla "Active Directory" mm.:
- Kivimäki, Jyrki (2005). Active Directory. Tehokas hallinta.
- Kouti, Sakari (2004). Inside active directory : a system administrator's guide.
- Lowe-Norris, Alistair G. (2001). Windows 2000 active directory. (Teoksen on suomentanut Pekka Saxberg.)
Sanahaulla "Microsoft Systems Management Server" löytyy mm.:
- Hobbs, Cliff (2005). Microsoft Systems Management Server. The SMS Answer Book.
- Kaczmarek, Steve C. (2004). Microsoft Systems Management Server 2003. Administrator's Companion…
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Tämän palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löydät monta vastausta aikaisempiin Ilkka Remes kysymyksiin. Kirjoja, joissa kerrotaan mm. Ilkka Remeksestä esim. KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) tai Haasio, Ari: Suomalaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Netistä tietoa löytyy kirjailijan kotisivuilta http://www.ilkkaremes.com tai Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42 tai wikipedian Remes-sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes.
Barry Farberin kirjaa How to learn any laguage ei löydy HelMet-kirjastoista eikä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Sitä on varmastikin mahdollista tilata kaukolainaksi ulkomaisista kirjastoista, mutta varsinkin, jos se joudutaan tilaamaan Pohjoismaiden ulkopuolelta, saattaa tulla jopa edullisemmaksi ostaa se. Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä omassa kirjastossasi, tai jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kielten oppimiseen liittyviä kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista paljonkin. Kirjoita HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun hakukenttään sanat "kielet oppiminen" (ilman lainausmerkkejä!), niin pääset selaamaan…
Tietoa täistä löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta / Pehr Ekbom, Arvo Myllymäki, Seppo Roivainen. Kust. Kasvinsuojeluseura, 1993 (http://www.helmet.fi/record=b1229899~S9*fin )
- aikuisten tietokirja, jossa asiatekstiä kaikista täilajeista, valokuvia
Lasten pikkueläinkirja 2 / teksti: Bisse Falk & Lena Kallenberg. Kust. Lasten keskus, 1990 (http://www.helmet.fi/record=b1239278~S9*fin )
- lasten tietokirja, jossa asiatekstiä päätäistä, piirroskuvitus
Oj, vad det kliar! / text: Miriam Moss ; bild: Delphine Durand. Kust. Raben & Sjögren, 2002 (http://www.helmet.fi/record=b1416932~S9*fin )
- kuvakirja siitä, miten pikkukoululaisluokka sai päätäitä
HelMet-kirjastojen kirjat voi selvittää…
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Voit käyttää netissä olevaa Suomen tieteellisten kirjastojen opasta
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Hakusana sosiaali* antaa tulokseksi 70 kirjastoa, joiden nettisoitteet selviävät kunkin kirjaston kohdalla erikseen. Hakua voi tarkentaa (esim. sosiaali or terveys).
Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden virtuaalikirjastosta http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ löytyy esim. hakusanalla "sosiaaliala" alan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen osoitteita, joista pääset näiden kirjastojen sivuille. Hakea voi myös aihealueittain.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta, mutta voit yrittää kysyä tätä vielä Kysy tieteestä-palvelun kautta. Alla linkki sinne:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti…
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän…
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
