Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri…
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan…
Kaunokirjallisuus luokitellaan periaatteessa kaunokirjallisuudeksi (YKL-luokituksen mukaan 84.2 suomenkielinen kertomakirjallisuus) ja sisältöä kuvataan asiasanojen avulla, esim. työelämä, projektityö, liike-elämä. YKL-luokitus löytyy netistä osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ ja asiasanastoja http://onki.fi -palvelusta Ysa (Yleinen suomalainen asiasanasto) ja Yso (vastaava ontologia). Mikäli kuitenkin teos haluttaisiin luokitella tietokirjallisuuden luokkaan, se sijoittuisi varmaankin luokkaan 69.1 Liiketalouden hallinto, johon sisältyy myös projektityöskentely.
Palvelunumeroestot tilataan omalta matkapuhelinoperaattorilta. Eston asettaminen on maksutonta, mutta eston purkamisesta tai muuttamisesta operaattori voi periä maksun. Kannattaa siis soittaa oman liittymäntarjoajan asiakaspalveluun ja tarkistaa asia heiltä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai…
Tilastokeskuksen Elinolot-sarjasta löytyy tietoa; sarjan uusimpia tilastoja löytyy parhaiten Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (verkko-osoite http://www.kki.likes.fi/html/tervetuloa.html) on tutkinut aihetta ja teoksessa "Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi" on sivulla 77 taulukko erään tutkimuksen tuloksista. Sivulla http://www.slu.fi/aikuiset.faktoja on referoitu useita tutkimuksia ja sivun lähdeluettelo on mielenkiintoinen. Sivulla http://ffp.uku.fi/gradut/Hakkarainen.html on viittaus erääseen aihetta tutkineeseen graduun.
Mm. seuraavilla äänitteillä on Pietariin liittyvää romanttista musiikkia: Finntrion esittämä Pietarin tietä pitkin LP:llä Hyvässä seurassa -70, Tapio Rautavaaran esittämä Leningrad LP:llä En päivääkään vaihtaisi pois -73, Georg Ots esittää saman kappaleen cd-levyllä 20 suosikkia, Ilta Volgalla. Tuula Amberlan esittämä Hyvästi Leningrad on cd:llä Kuun poika -92.
Arja Saijonmaan cd:llä Sydämen silta on Pietarin kevät. Topi Sorsakoski esittää kappaleen Leningrad cd:llä Half and half -90.
Lisäksi cd:llä Matka Pietariin -94 on aiheeseen liittyvää orkesteri- ja kamarimusiikkia.
Cd:llä Moonlight over Moscow -95 on Pietarin tietä pitkin venäjäksi.
Näiden äänitteiden saatavuutta voit katsoa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta http://www.…
Nyt on juuri ilmestynyt Suuri suomalainen www-hakemisto: www 2000 syksy-talvi, joka sisältää paitsi
yritysten www-osoitteita myös sähköpostiosoitteita. Se löytyy myös osoitteesta http://www.luotain.com .
Ainakin Turun puhelinluetteloon voivat myös yksityisasiakkaat halutessaan ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Palvelu on maksullinen. Vuoden 2001 puhelinluetteloon on myös tulossa nettihakemisto, joka sisältää yritysten www-osoitteita ja sähköpostiosoitteita.
Sähköpostiosoitteista ei kukaan pidä täydellistä luetteloa (usein sanotaankin puhelimen olevan paras väline sähköpostiosoitteen selvittämiseksi). Kotimaisista sähköpostiosoitteista pitää kirjaa mm. Eemeli http://search.fi.sonera.plaza.net/query (katso sähköpostihaku). Eemeliin voidaan…
Alkoholijuomien käsikirja 1 kertoo viinien laatuluokittelusta ja sisältää taulu-kon, jossa näkyy, miten espanjalainen laatuluokitus vastaa Euroopan yhteisön luokituksia. Kirjan uusin 5. korjattu painos on vuodelta 1995, käytettävissäni oli valitettavasti vain vanhin painos. Lisäksi kirjassa kerrotaan maittain laatuluokituksista, sekä espanjalaisista että chileläisistä, jotka olivat toisen kysymyksesi aiheena. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta löytyi pari espanjalaisia viinejä käsittelevää sivua. J.Kontusen sivut sisältävät tietoja Espanjan viinialueista ja niille annetuista luokituksista. S-kanavan Viinimaa-sivuilla kerrotaan erityisesti Riojan alueen laatuluokituksesta http://www.s-kanava.net/ruokamaailma/viinimaa/…
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Etsimäsi kappale kulkee parillakin eri nimellä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuningas_Eerik
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a1732f8a-81e2-49e3-81e1-bb1fc311d63a&culture=fi
Kyseinen kappale näyttäisi löytyvän nuottimuodossa Järvenpään kirjastosta ainakin näistä teoksista:
Kauko Kasken kauneimpia kantelesovituksia
Suuri toivelaulukirja; 8
Seikkailijan laulukirja
Äänitteenä etsimääsi kappaletta ei näyttäisi Järvenpään kirjastossa olevan. Mutta YouTubesta kannattaa kokeilla löytyisikö!
Kirkes-kirjastot: https://kirkes.finna.fi/
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen…
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät näppärästi oheisesta osoitteesta
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm, joka tarjoaa myös kirjallisuusviitteitä sekä linkkejä muuhun www-aineistoon.
