SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt.…
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta, jolla asia hoituisi.
Maksullisia digitointipalveluiden tarjoajia löytyy Kuopion seudulta useampia, esimerkiksi valokuvausliikkeet kuten Tunn1n kuva ja Kuva Maija tarjoavat usein digitointia.
Matti Jämsästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Soitto A-lehtien toimitukseen vahvisti asian ja sieltä kerrottiin, että on olemassa Avun historiikki: Rautonen, Markku: Apu--sanan voimalla 1933-83, Hki 1983. Nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi näette teoksen saatavuuden. Erittäin todennäköisesti siinä kerrotaan tähtitoimittajan tempauksista.
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/) lehti on lainattavissa Vantaan Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi ei-lainattava käsikirjastokappale on Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehtiä ei voi itse varata Helmet-haun kautta, mutta voit pyytää henkilökuntaa varaamaan lehden joko soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa.
Joitakin Hyvinvointikatsaus-lehden artikkeleita voi lukea myös sähköisen arkiston kautta. Katso löytyisikö artikkelisi täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/thyvinvointikat/thyvinvointikat/1%2C5%2…
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Perustiedot (mm. materiaalitiedot) äitiyspakkauksen sisällöstä saat Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi , kohdasta Lapsiperheelle, äitiyspakkauksesta http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120701141115EH?openDocument . Teoksia, jotka sisältävät tarkempia tietoja eri materiaalien ominaisuuksista, löydät kirjastojen aineistohaun kautta vaikkapa hakusanoilla tekstiilit, kankaat, kuidut, materiaalit. Esim. Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit, WSOY, 2000.
Etätietopalvelussa on kysytty usein Fiona Kellystä.
Aiemmat vastaukset löydät Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Vastausten mukaan Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Fiona Kellyn teoksia on kustantanut WSOY. WSOYn sivuilta voit katsoa, mitä he kirjoittajasta sanovat http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=321&cat=2 .
Teos Haasio, Ari: Pulpetit virtuaalivirrassa, Helsinki, BTJ, 2008 näyttäisi asiasanojen perusteella olevan paras nimenomaan kysymästäsi näkökulmasta verkkoviestintää käsittelevä teos, joka löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta. Haasion teoksen asiasanoina on mm.internet, verkkoviestintä, koti, koulu, yhteistyö. Lisäksi Helmetistä saa käyttäen hakulauseketta verkkoviestintä ja (opettajat tai opetus) tulokseksi seuraavat teokset: Karevaara, Samuli: Moodlen perusteet :opettajan ja opiskelijan opas, Helsinki, Finn Lectura, 2009; Tutkielmamatka verkkoviestintään, Helsinki, Yliopistopaino 2006. Lisäksi aihetta sivuaa teos Alasilta, Anja: Verkkokirjoittajan käsikirja, Helsinki, Inforviestintä, 2002. Teosten…
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :…
Vaski-kirjastoissa on käytössä Jokereita kysytystä aineistosta. Niitä ei voi uusia tai varata. Jokeri-kokoelman tarkoitus on, että asiakkailla on mahdollisuus saada myös uutuuskirjoja
suoraan hyllystä. Kun Jokeri on palautunut palautushyllyyn tai Jokerikirjojen hyllyyn, on se taas kenen tahansa asiakkaan lainattavissa.
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
