Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Valitettavasti laulua ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Tai tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan…
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Suomenkielistä satu- tai kuvakirjaa diabeteksesta ei valitettavasti löydy Helsingin Kaupunginkirjastosta. Kokoelmiimme kuuluu mm. Anni Polvan kirjoittama kirja" Älä itke, Tiina! Tässä isommille lapsille kirjoitetussa kirjassa Tinttamari sairastuu sokeritautiin sekä BRANFIELD, John, Sokerihiiri. WS 1977. Ruotsinkielinen kuvakirja "Berätta mera, Matilda! : om att ha diabetes" käsittelee myös aihetta. Tämän on kirjoittanut Inger Sandberg. Mm terveyskeskuksissa sekä apteekeissa on mahdollisesti saatavilla lapsille sopivia kuvallisia esitteitä aiheesta. Diabetesyhdistyksestä voi myös tiedustella materiaalia.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,…
Molemmat lehdet ilmestyivät kysyminäsi vuosina kahdesti viikossa: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Itä-Helsingin alueuutisia ilmestyi 1980 87 numeroa ja Itä-Helsingin uutisia vuonna 2000 103 numeroa. Kumpaakin lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa Itä-Pasilassa. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan ole säilyneet.
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä…
Matkailusilmä -lehden numerosta 2002:4 löytyy Liisa Hentisen artikkeli Wellness: käsite matkailussa. Julkaisu on saatavana Turun kaupunginkirjastossa.
Matkailun edistämiskeskuksen Internet -sivuilta löytyy wellness -käsitteen määrittelyä. Osoite: http://www.mek.fi. Valitkaa etusivun vasemmasta valikosta "tilastot, tutkimukset ja katsaukset". Tältä sivulta painakaa hae -painiketta ja kirjoittakaa hakusanaksi wellness tai hyvinvointimatkailu.
Seuraavista teoksista saattaa olla teille myös hyötyä:
Pauli Verhelä: Matkailun ohjelmapalvelut - matkailuelämyksen tuotteistaminen ja toteuttaminen (WSOY 2003). Teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Hyvärisen Matkailualan kilpailustrategia - toimiala-analyysi suomalaisten kylpylöiden…
Valitettavasti emme mekään löytäneet tarkkaa käännöstä ruoka-aineelle cidrão cristalizado. Sen verran saimme selville, että cristalizado tarkoittaa sokeroitu. Sitrushedelmä on portugaliksi citrino tai fruta cítrica ja sitruunamelissa erva-cidreira. Tästä voisi ehkä päätellä, että cidrão cristalizado olisivat sokeroituja sitrusheemänpalasia. Oliko leivonnaisissa tällaisia tai jotain sen tapasta?
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on mikrifilmeinä luettavana Helsingin Sanomat sen ilmestymisestä asti. Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa aukioloaikoina, kesällä maanantaista torstaihin 10 - 20, perjantaisin 10 - 18 ja syksyllä myös lauantaisin 10 - 16.
