Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
Esititpä vaikean kysymyksen! Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet Kuopiosta, joten sinun kannattaa mennä Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.kuopio.fi/kirjasto/index.htm. Riimi-aineistohaussa
valitse yhdistelmähaku. Asiasana: kaunokirjallisuus -laatikkoon voit
kokeilla esimerkiksi asiasanaa psykologiset romaanit. Voit rajata hakua
aineistolajin (kirja), kielen (suomi) sekä julkaisuvuosien (esim. 1998-1999)
mukaan. Yhdistelemällä eri hakusanoja (JA/TAI/EI -operaattoreilla) voit joko
rajata tai laajentaa hakua. Jos löydät kiinnostavia teoksia, voit käydä
katsomassa tarkoista tiedoista niiden asiasanat ja jatkaa hakua niillä.
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät näppärästi oheisesta osoitteesta
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm, joka tarjoaa myös kirjallisuusviitteitä sekä linkkejä muuhun www-aineistoon.
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin…
Elina Karjalainen on kirjoittanut useita muistelmateoksia:
Karjalainen, Elina, Kaipauksen ja kiitoksen kirja. Porvoo : WSOY, 1998
Karjalainen, Elina, Isän tyttö. WSOY, 1999.
Karjalainen, Elina, Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. Helsinki : WSOY, 2000
Karjalainen, Elina, Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta. Helsinki : WSOY, 2001
Karjalaisesta kerrotaan myös seuraavassa teoksessa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim.
Ismo Loivamaa, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Hannu Tainasta kerrotaan kirjassa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia, Hki : Lasten keskus, 1989
Internetissä Elina Karjalaisesta:
WSOY:n Kirjailijat-sivulla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=56
Aapeli…
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Kirjasta Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982), joka sisältää perinteisiä englantilaisia Hanhiemon runoja ja loruja Kaarina Helakisan suomeksi riimitteleminä, löytyy s. 59 tämä runo. Se alkaa sanoilla: Kuka siellä kolkuttaa?
Varastokirjaston lehtiartikkeleihin pääsee käsiksi oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu voi selvittää, missä muodossa artikkeli tulee, esim. kopiona tai pdf-tiedostona.Myös maksut selviävät oman kirjaston kautta, puh. (017)401 382.
Käsittelyssä-tilassa olevat niteet ovat kirjaston hankintaosastolla odottamassa lainauskuntoon laittamista (muovitus, tarroitus jne.). Uutuudet pyritään aina saamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käyttöön, joten käsittelyssä ne eivät ole montaakaan päivää. Varauksenhan voi HelMetissä tehdä jo tällaisiinkin niteisiin.
Asta Ikosen kustantaja on Karisto ja sen nettiosoitteesta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=9&ac… löydät artikkelin ja jopa sähköpostisoitteen, johon voit lähettää lisäkysymyksiä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Btj Kirjastopalvelu 2001, on ss. 69-71 artikkeli Asta Ikosesta. Tämä teos löytyy varmasti kotikaupunkisi kirjastosta.
Hei!
Nick Smurthwaite on kirjoittanut Meryl Streepistä elämäkerran, The Meryl Streep Story, siinä on myös näyttelijän filmografia, mutta kirja on ilmestynyt jo vuonna 1984 ja sitä ei ole suomennettu.
Tuoreempaa tietoa Meryl Streepistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Meryl_Streep
Myös Finnkinon sivulla on tietoja tästä kuuluisasta ja paljon palkitusta näyttelijättärestä http://www.finnkino.fi/news/10/580/
Sieltä selviää esimerkiksi, että Sydämen soinnut -elokuvaa varten Streep opetteli soittamaan viulua!
Vuonna 2008 on tulossa John Patrick Shanleyn ohjaama elokuva Doubt ja seuraavana vuonna Nora Ephronin Julia & Julia, joissa molemmissa Meryl Streep näyttelee.
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään.
Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa.
Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
(Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44…
Soukan kirjastossa lehtivastaava on juuri vaihtunut. Ensi vuoden lehtivalinnoista huolehtivat Leena Kaunisto ja Paula Hirvilammi.
Lehdet valitaan Espoossa yhteistyössä ja katsoen koko kaupungin tilannetta. Lehtitoimittajat on kilpailutettu joten ihan kaikkia toiveita ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Olen tutkinut tätä asiaa niin laajasti kuin se meillä olevien hakuteosten ja internetin kautta on mahdollista, enkä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Anita Välkki olisi laulanut Carmenin roolia Kansallisoopperassa.
Anita Välkin aktiiviuran aikana 1960-1970-luvuilla Carmen oli Kansallisoopperan ohjelmistossa 1964 ja vielä 1971, jolloin Välkki oli jo palannut Suomeen kansainvälisiltä oopperanäyttämöiltä. En ole kuitenkaan löytänyt tarkkaa tietoa siitä, kuka noissa tuotannoissa roolissa oli. Carmenin rooli on normaalisti hoidettu mezzosopraanon tai alton äänialalla laulavan taiteilijan voimin, eikä Välkin wagneriaaninen sopraano ehkä olisi tähän rooliin hyvin sopinutkaan, vaikka hän uransa loppupuolella lauloi myös matalaäänisempiä…
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /…
Valitettavasti tällä hetkellä Vantaan kaupungin kirjastoihin ei oteta oppisopimuskoulutettavia. Harjoittelupaikkoja tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Suosittelen, että otatte suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa toivoisitte voivanne suorittaa harjoittelun ja tiedustelette mahdollisuuksia.
