Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Video on "listoillamme" eli luetteloitu kirjaston aineistotietokantaan, koska se on hankittu kirjastoon. Kun lainattavan yksittäisen videon tms. kohdalla on eräpäivä, se tarkoittaa sitä, että video on yhä lainassa.
Miksi emme poista aineistoa joka on selvästi jäänyt palauttamatta? Siksi että lainaaja on vastuussa lainaamastaan aineistosta. Koska hän ei ole palauttanut lainojaan ajoissa, hän on menettänyt lainausoikeutensa, joka palautuu vasta sitten, kun aineisto palautetaan tai korvataan ja myöhästymismaksut maksetaan. Jos poistaisimme tällaisen "vanhan eräpäivän" -videon tietokannastamme, myös videon panttaaja vapautuisi vastuustaan. Ja sehän ei olisi oikeudenmukaista.
Holding- eli kiinnipitoterapiasta on kirjoitettu seuraavia teoksia:
- Aurela, Anneli: Käytöshäiriöisten lasten ja nuorten kiinnipitohoito 1995
- Aurela, Anneli: Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana 1998
- Keating, Kathleen: Halataan taas 1995
- Keating, Kathleen: Pieni halauskirja 1994
- Lehtonen, Saara: Terapeuttisen kiinnipidon merkitys 1996
- Prekop, Jirina: Olisitpa pitänyt minusta tiukasti kiinni 1993
- Welch, Martha G.: Syliaika.
Aleksi-artikkelitietokanta antoi seuraavat viittaukset:
- Pikkutyrannit tarvitsevat rakkauden lisäksi selvät rajat; Uusi nainen, 1999, nro 4
- Onko teilläkin päiväkodissa tyranni?; Lastentarha, 1998, nro 2
- Syliin mahtuu monenlaisia tunteita; Vauva, 1996, nro 9.
Internetistä voi hakea aiheesta tietoa mm…
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Helppolukuisia kirjoja voisivat olla seuraavat klassikot, joita luetaan mm. usein kouluissa:
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Mika Waltarin Palmu-kirjat, Surun ja ilon kaupunki, Juhani Aho: Rautatie, Aapelin kirjat, Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita melko ohuita, selkeitä kirjoja: Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset, Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit.
Helppolukuisia, vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Sadan sanan tarinoita löytyy…
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät…
Erich von Dänikenin teos Erinnerungen an die Zukunft on englanniksi käännettynä saanut nimeksi Chariots of the Gods. Taisto Niemisen suomennos on puolestaan nimeltään Vieraita avaruudesta - menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia. Tiedonlähteenä tämän tidon haussa on ollut Fennica cd-rom (Suomen kansallisbibliografia) ja Kongressin kirjaston aineistotietokanta http://lcweb.loc.gov/catalog/ .
Videokuvauksesta kertovat esimerkiksi seuraavat suomenkieliset kirjat:
* VIRIKKEITÄ videon tekoon
* OIKARINEN: Videokuvaajan opas
* HEDGECOE: Videokuvauksen taito
* ANTTILA: Elokuvakerronnan alkeet
* AALTONEN: Käsikirjoittajan työkalupakki
Apua voisi olla myös näistä yritysviestintään liittyvistä teoksista:
* KORTETJÄRVI-NURMI: Yritysviestinnän ABC
* SIUKOSAARI: Yritysviestinnän opas
* ÅBERG: Viestintä - tuloksen tekijä
Lisää aineistoa voit hakea itse vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston INTRO- aineistotietokannasta ( osoite : http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ).
Kannattaa kokeilla asiasanoilla VIDEOKUVAUS tai yhdistämällä asiasanat YRITYKSET ja VIESTINTÄ.
Netin kautta voisit kokeilla linkkejä Makupala-linkkikirjaston kautta ,…
Siitä mitä okkultismi on ja mihin he uskovat, voisit löytää tietoa esim. seuraavanlaisista suomenkielisistä kirjoista:
- Eskola, Timo (toim.): Uuden aikakauden uskonnollisuus (2000)
- Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
- Ojala, Kati: Mitä on New Age (1994)
Lyhyen määritelmän sekä suppean historiallisen katsauksen voisit löytää myös tietosanakirjoista. Esimerkiksi Otavan suuressa Encyclopediassa on okkultismi -sanan kohdalla lyhyesti selostettu okkultismi -sanan merkitystä sekä okkultismin historiallista taustaa.
Kaikki aiemmin mainitut teokset löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Lisää vastaavia teoksia voisi etsiä tietokannastamme esimerkiksi hakusanoilla "okkultismi" tai "New Age -liike".
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Huonekalujen pintakäsittelyä koskevia teoksia löydät helposti pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä Helmetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon seuraava lauseke: huonekalut and pintakäsittely
Saatavuustiedot saat esiin klikkaamalla kirjan nimeä.
Helmetistä löytyy myös yksi soitinten pintakäsittelyä käsittelevä teos: Nieminen, Rauno; Soitinten pintakäsittely : historiaa, vanhat sideaineet, sanasto Ikaalinen : Soitintutkimuskeskus, 1992. Teos on sekä Tikkurilan että Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilla.
Kirjoittamalla sanahaun laatikoon sanan soitinrakennus, löydät useita teoksia (156 viitettä), joista osassa todennäköisesti käsitellään myös soitinten viimeistelyä.
Internetistä löytyy tietoa…
Kuntien käyttämät määrärahat kirjastoille selviävät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista, osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/
katso myös opetusministeriön sivuilta
http://minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Altavista-hakupalvelussa on käännösohjelma Babel Fish, jolla pystyy kääntämään tekstiä kieleltä toiselle. Suomen kieli ei ole vaihtoehtona, mutta esim. englannin kieleltä kiinan kielelle tekstiä voidaan kääntää. Tässä on linkki käännösohjelmaan, voit itsekin kääntää lauseita.
http://babelfish.altavista.com/
Kirjastosta löytyy myös kiinan kielen sanakirjoja ja kielikursseja, joiden avulla voit opiskella enemmänkin kiinan kielestä. Esim. seuraavista teoksista voisi olla sinulle apua:
Guangyun, Li : Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas
Guo, Hai : Kiinaa matkailijoille
Guo, Hai: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin = Zhongguo yuyan he wenhua rumen
Nämä kaikki saat lainattua Kiimingin kirjaston kautta, saatavuuden voit kysyä kirjastosta tai…
Batman käyttää taistelussa apuna monenlaisia kalliita erikoisvälineitä, jotka on tehty vain Batmania varten. Batman on oikeasti miljardööri, vähän niinkuin Roope Ankka!
Batmanista kerrotaan myös, että hän urheilee ahkerasti ja pitää itsensä tosi hyvässä kunnossa, mikä on tärkeää taisteluissa.
Lisää voit lukea vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Batman
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
