Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai…
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teos Rusanen, Jorma : Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet--STK:n (TT:n) ja LTK:n luottamusmiessopimukset--paikallinen sopiminen. SAK, [Helsinki], 1994. 360s. Saatavuustiedot saat aineistotietokannastamme: http://www.libplussa.fi
Kirjassa Pyhiä miehiä ja naisia, tekijä Elizabeth Hallam,
epäonnen suojeluspyhimyksenä mainitaan
Avignonin Agricola (noin 630-700).
Kirjaa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta
ja siinä käsitellään 150 pyhimystä.
Kaarinan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
"Voit uusia lainasi, ellei lainassa olevasta aineistosta ole varauksia. Huomio! Lainaa ei voi uusia, jos siitä on varaus missä hyvänsä Kaarinan kirjastossa. Lainan josta ei ole varauksia voi uusia kolme kertaa."
Uusiminen tapahtuu Aineistotietokanta-sivulla http://kaarina.kirjas.to/
kohdassa Omat tiedot. Kortin numeron lisäksi tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta.
Venäjän kielikursseja voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kolmella asiasanalla eli venäjän kieli, kielikurssit, alkeistaso (tekijä+nimike -kohdat voi muuttaa nuolesta asiasanoiksi). Näin löytyvät mm. seuraavat
- Opi Venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloitteilijoille
- Nikiforow, Maria: Saljut
- Furlong, Svetlana: Puhu venäjää, käytännön venäjän alkeiskurssi
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli…
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
Kaarinassa ei ole kirjastoalan oppilaitosta. Jos olet aikeissa aloittaa oppisopimuskoulutuksen Kaarinan kirjastossa, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
Saloa lähimmät kirjastoalan oppilaitokset ovat Turussa: Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Näissä paikoissa seuraavat koulutukset alkavat ensi syksynä. Oppilaitoksiin haetaan nyt keväällä. Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista tietoa täältä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lappeenrannan maakuntakirjastolla on vuodelta 1959 tallessa paikallislehdet Etelä-Saimaa ja Kansan työ, joka oli alunperin Viipurissa julkaistu työväenlehti. Lehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea opintosalin mikrofilmihuoneessa. Lukulaitteessa on kopiointimahdollisuus A4-kokoiselle paperille ja mahdollisuus skannata ja lähettää.
Etelä-Saimaan vuosikerta on myös varastossa sidottuna valtavankokoisiksi niteiksi. Niitä saa luettaviksi, mutta niitä emme kopioi.
Opintosalista voi varata ajan mf-lukulaitteelle puhelinnumerosta (05) 616 2352 klo 10-18.
Tervetuloa tutustumaan vanhoihin lehtiin.
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
