Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Hyvä tapa selvitellä kirjojen saatavuutta eri puolilta Suomea on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/. Frankin avulla voi etsiä esimerkiksi kaikista erikoiskirjastoista tai tieteellisistä kirjastoista, tietyn alueen kirjastoista tai laajimmillaan kaikista haussa mukana olevista kirjastoista eli suunnilleen kaikista Suomen yleisistä kirjastoista.
Jos kirjaa ei ole Joensuun seudun kirjastoissa ja haluat lainata sen muualta, sinun täytyy tehdä omaan kirjastoosi kaukopalvelupyyntö, esimerkiksi osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukolain… löytyvällä lomakkeella. Osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukopalv… löytyy lisää tietoa…
Olisikohan tämä kirja Anne Lesley Ivoryn kirja Omat kissani vuodelta 1989? Kirja on kuvakirja, jossa kirjan minä (,joka on takakannen perusteella kirjan tekijä, englantilainen kirjailija,) esittelee kaikki 12 kissaansa nimeltä ja roduilta ja tavoilta yms.
Kysymiäsi arvoja ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Alla tietoa, joka on peräisin kirjasta Mercedes-Benz W124- & E-sarjat: 1985-1994: korjausopas / Esko Mauno (1994)
Suihkutusmoottorit: KE-Jetronic:
- Joutokäyntinopeus 230 E: 700-800 rpm
- CO-pitoisuus joutokäynnillä: ei kat 0,5-1,5 %, kat 0,5 % tai alle
- Kiristysmomentit: polttoainemäärän anturi 40, lambda-anturi 55, pakoputki pakosarjaan 30, pakoputken kannatin 20
Tarina "Puoli arkkia paperia" löytyy August Strindberg teoksesta Satuja, jonka on suomentanut Larin Kyösti.
Saatavuus Helmet-kirjastossa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1532388?lang=fin
Käyttökielto on kaiken kaikkiaan varsin ongelmallinen asia. Kirjastoissa tähän turvaudutaan verrattain harvoin. Tavallisimmat syyt ovat ilkivalta tai toisten asiakkaiden ahdistelu.
Käyttökieltoja ja niiden soveltamista kirjastoissa tutkineen Päivi Savinaisen mukaan suurin ongelma on se, ettei käyttökielloilla ole lainsäädännön tukea: Kirjastolaissa ei määritellä eikä mainita käyttökieltoa rangaistuksena, joten kirjastoilla ei ole oikeuksia antaa käyttösäännöissään sitä koskevia määräyksiä. Koska kaikille pitäisi kuitenkin taata tasapuolinen oikeus kirjastonkäyttöön, käyttökielto on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ratkaisu. Sitä paitsi, mielipiteet käyttökieltorangaistuksen hyödyllisyydestä vaihtelevat. Lisäksi käyttökiellon toteutumista…
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Laila Hietamiehen elämästä löytyy tietoa painetussa muodossa ja internetissä. Hänen henkilöhistoriaansa löytyy teoksesta Saure, Salme Laila Hietamies läheltä (Otava 1998; löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista) sekä Kotimaisia nykykertojia (Gummerus, 1997) sekä internetistä Otavan sivuilta (osoite: www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat ) ja Lappeenrannan kirjaston sivuilta (osoite http://w.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html. Samoista lähteistä löytyy myös tietoa Laila Hietamiehen tuotannosta ja hänen saamistaan palkinnoista. Laila Hietamies -bibliografia löytyy myös erikseen painettuna Sjöblom, Simo Laila Hietamies -bibliografia 1972-1999 (Seaflower, 2000). Yhteystietoja ei Otavan sivuilta löydy eikä myöskään…
Terry Brooksista ei todellakaan löydä tietoa kirjoihin kirjoitettuna. Kyllä tässä tapauksessa täytyy turvautua internetiin. Ihmemaa-hakupalvelu osoitteessa http://www.fi antoi muutamia suomenkielisiä viitteitä (hakusanoina terry brooks)
Englanninkielellä löytyy kyllä runsaasti lisätietoa. Esimerkiksi Google- tai Yahoo-hakupalvelut antavat hyviä tuloksia. Google on osoitteessa www.google.com ja Yahoo www.yahoo.com. Hakusanoiksi "terry brooks" lainausmerkkien ympäröiminä, niin viitteitä ei tule ihan valtavia määriä. Mielenkiintoisilta vaikuttivat sivut osoitteessa http://www.terrybrooks.net.
Arto-lehtiartikkelitietokannasta voi etsiä kirjallisuusarvosteluja
Terry Brooksista. Arto on käytettävissä täällä Tampereen kaupunginkirjastossa…
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-…
Laulun takki on todennäköisesti juurikin duffelitakki. Tammerkosken sillalla on alun perin kansanlaulu, jonka on sanoittanut Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920). Tarkasta sanoitusvuodesta ei ole tietoa, mutta laulu on äänitetty ensimmäisen kerran vuonna 1904. Duffelitakit yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten voimme arvella, että ne olivat harvinaisia 1900-luvun alun Suomessa, ja mainittu siksi erikoisuutena heilin yllä. Ehkä vieraan näköinen takki on ollut ikään kuin tuulahdus ulkomailta ja tuonut lisää vaikuttavuutta heiliin, joka laulun mukaan myös "käveli kuin herra". Duffelitakit sinänsä tulivat käyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa vuoteen 1890 mennessä, ja toisessa maailmansodassa niitä…
Jalankulkijan käyttäytymisestä kauppojen parkkialueella en löytänyt säädöstä. Tieliikennelaissa 729/2018 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 sanotaan jalankulkemisesta mm. näin
Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#V2
OTI-jalankulkuraportissa 2023 https://…
