Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,…
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli…
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Voit tehdä haun pääkaupunkiseuden aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, asiasanaksi hitit ja vaihtoehto näytä vain cd-levyjä. Helsingin kaupunginkirjastossa on esim. cd:t
80's dance hits sekä Hits of... -niminen sarja, jonka osat 9-13 sisältävät 80-luvun hittejä.
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Kielikursseja on saatavilla myös cd-romppuina pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsinkielen kursseja löytyy esimerkiksi :Interaktiv svenska -språkundervisning med multimedia 1 (löytyy mm. Itäkeskuksen kirjastosta). Lär dig svenska -cdrom-versiona löytyy myös Itäkeskuksen kirjastosta. Voit myös itse hakea kielikursseja pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa- tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämistä hankintakanavista ei ole tullut ennakkotietoa "Pelon ja toivon aika" -kirjan ruotsintamisesta. Jakobsonin edellisen kirjan, Väkivallan vuodet (Våldets århundrade) kustansi tänä vuonna helsinkiläinen Söderström, ja kääntäjänä toimi silloin Ulf-Erik Slotte. Kannattaa ottaa yhteys suoraan Söderströmiin ja kysyä käännösaikeita ja -aikataulua sieltä: http://www.soderstrom.fi/kontakt.htm tai sähköpostitse soderstr@soderstrom.fi .
Kirjallisuutta pakolaisten työllistymisestä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
yhdistämällä asiasanat ",maahanmuuttajat" tai "pakolaiset" ja "työllistyminen", esim. Annikka Forsander: Luottamuksen ehdot: maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla (2002).
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on CD-romina esim. seuraavat kielikurssit:
English Pro: Your english coach on demand, 2005
(työelämän englantia, perustaso)
Working English phrases, 1997
BBC English Zone -sarja (3 osaa), 2001.
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Kulttuurialan ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu media-assistentti jolla on toisen asteen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto.
Katso lisää
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Videoaineistoa voi hakea kätevästi sanahaun avulla osoitteessa www.helmet.fi. Sanahaulla aineiston voi rajata pelkästään videokasetteihin. Hakukenttään kannattaa kirjoittaa sana opetus ja katkaista sana tähdillä. Tähän tapaan: opetus**. Kielivideoiden hakemisessa voi käyttää ao. kielen nimeä: esim. ruotsin kieli, saksan kieli jne. Hyvä apuväline asiasanojen hakemiseen on myös verkkosanasto Vesa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/. Googlekin löytää sen hakusanalla vesa.
Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta löytyy tietoja puutarha-alan tilastoinnista - varsinaisesti myymälöistä ei kuitenkaan näyttänyt olevan tietoja:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tilastojatietopalvelut/tilastot/maatilat…
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schem…
Näistä yritystietokannoista löytyy puutarhamyymälöiden yhteystietojen lisäksi muutakin tietoa:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.kompass.com/
http://www.aarre.fi
http://www.inoa.fi/
http://yritykset.eniro.fi/
Tietoja voit kysyä myös alan järjestöistä:
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
http://www.puutarhaliitto.fi/
CD-levyjä ei valitettavasti voi kaukolainata ulkomailta eikä niitä anneta lainaksi ulkomaille. Netiltä löytyy runsaasti musiikin verkkokauppoja, joista voi hankkia cd-levyjä omaksi.