Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www.…
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Ikävä kyllä käsillä olevista kirjoista ei ole löytynyt suoranaista määritelmää vuotovirralle. Joitakin mainintoja vuotovirrasta kuitenkin löytyy, toivottavasti näistä on apua. Kirjassa Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, 1995 sanotaan näin: "Mikään eriste ei ole täysin absoluuttinen, vaan jokainen päästää lävitseen pienen vuotovirran, josta vuotohäviöt aiheutuvat." Kirjassa Kvantti Fysiikan laaja oppimäärä 3a, 1990 sanotaan: "Vuotovirta aiheutuu puolijohteen itseisvirrankuljetajista. Se on suurempi germaniumissa kuin piissä, koska germaniumissa elektronin virittäminen virrankuljettajaksi vaatii vähemmän energiaa. Se myös kasvaa lämpötilan noustessa. Germaniumkomponentit ovat sen johdosta paljon herkempiä lämpötilan…
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa äänikirja-aineistoa ei ole mitenkään erityisesti jaoteltu näkövammaisille tai muille asiakkaille suunnattuihin äänitteisiin, mutta tokihan näkövammaiset lainaavat paljon tämäntyyppistä aineistoa. Aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ) äänikirjat saa esille vaikkapa kirjoittamalla asiasanaksi "äänikirjat" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi äänitteet. (Aineistolajin valintakaan ei ole välttämätöntä, mutta silloin mukaan tulevat myös äänikirjoja käsittelevät painetut kirjat.) Tällä hakutavalla saadaan esiin suurin osa äänikirjoista. Äänikirjoja voi hakea myös esim. luokalla "1.4" ja aineistolajilla äänitteet.
Eritysesti näkövammaisille tarkoitettuja äänitteitä löytyy…
Elokuvakäsikirjoitus perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy : life in a mafia family. Kirja kertoo gangsteri Henry Hillin elämästä. Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain elokuvakäsikirjoitus, kirjasta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Kyseessä lienee Edith Södergranin runo 'Tähdet' kokoelmasta 'Runoja' vuodelta 1916. Runossa kuvaamanne kohta on muodossa: 'älä astu ruohikolle paljain jaloin: puutarhani on sirpaleita täynnä.'
Flavia Bujorin "Ennuskivien mahti" on Suomessa Gummeruksen kustantama, joten voit kysyä sieltä hänen yhteystietojaan esim. seuraavanlaisella lomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
Tässä myös tietoja hänestä kustantamon sivuilta:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
Voit tehdä varauksen itse http://www.helmet.fi -sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta. Anna järjestelmän pyytämät henkilötiedot. Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Jos haluat tehdä useita varauksia, kirjaudu ensin omiin tietoihin ja hae esiin haluamasi teokset kohdasta hae luettelosta.
Kohta omat tiedot on näytön vasemmassa yläkulmassa. Klikkaa sitä. Päästäksesi tietoihin
sinun on ilmoitettava nimesi, kirjastonkortin numero ja kirjastosta saamasi tunnusluku.
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Lapinjärven läheltä saat kirjan Loviisan pääkirjaston varastosta (kaukolainaamalla sen Lapinjärven kunnankirjastosta käsin tai itse Loviisasta hakemalla) ja pääkaupunkiseudulta (esim. kaukolainaamalla) ainakin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteisestä HelMet-kirjastosta, jossa kirja on hyllyssä tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Alla vielä linkit Frank- ja HelMet-aineistotietokantoihin kyseiseen nimekkeeseen - näistä näet tarkat tiedot sijainneista.
http://weborigo.loviisa.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D010053B4%2…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=juhlakirja.+suomalaiset+mer…
Vaikuttaa siltä, ettei tästä sakaalin ja koiran risteytyksestä ole kirjoitettu kovin paljon. Wikipedia esittelee koiran lyhyesti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulimovinkoira
Englanninkielisessa Wikipediassa Sulimovin koira mainitaan kerrottaessa sakaalin ja koiran risteytymistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jackal-Dog_Hybrid
Kiirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt aineistoa aiheesta.
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lehteä ajalta 1979-2010, lehden saa lukusaliin luettavaksi. Vuoden 2011 lehteä meille ei enää ole tullut. Runosmäen kirjastossakaan ei ole v. 2011 lehteä.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä lehden julkaisijaan Runosmäkiseuraan http://www.runosmaki.com/ruutiset.php
Seuran kotisivun mukaan lehti on ilmestynyt myös v. 2011: http://www.runosmaki.com/tiedotteet.php?nid=1
Turun yliopiston kirjastoon lehti tulee myös https://finna.fi
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim.
Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972)
Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903)
Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001)
Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996)
Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun…
