Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta, mutta voit yrittää kysyä tätä vielä Kysy tieteestä-palvelun kautta. Alla linkki sinne:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty kaunokirjallisuuden lukijoilta, lukevatko he enimmäkseen miesten vai naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Vuonna 2017 kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista reilu neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Noin prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia…
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Todennäköisesti kyse on kahdesta eri sanasta.
Peijaksen (ruotsiksi Pejas) sairaala on saanut nimensä yhden Hanabölen kantatalon mukaan. Nimistöntutkija Saulo Kepsu olettaa, että nimi perustuu talon varhaisen isännän nimen Peter kansanomaiseen muotoon Pej. Peijas (mon. peijaat) tarkoittaa suomen kielessä myös hautajaispitoja sekä karhun tai muun kaadetun metsäneläimen kunniaksi pidettävää juhlaa. Yleiskielessä tutumpi muoto samasta sanasta lienee peijaiset. Koska kyseessä on metsästystakki, veikkaan, että takin nimikin liittyy tähän sanaan.
Lähteet:
Paikkala, Sirkka et al. Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007. s. 324.
Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.…
Kontulan kirjastossa - kuten muissakin Helmet-kirjastojen toimipisteissä - voi tulostaa väritulosteita.
Tulosteet maksavat Helsingissä 0,40 € /sivu ja kolmen kuukauden välein saat tulostaa viisi ilmaista sivua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto/Pal…
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
CD- romien sijainti kirjastossa selviää parhaiten kääntymällä k.o. kirjaston henkilökunnan puoleen ja tiedustelemalla asiaa heiltä. Esimerkiksi Paloheinän kirjastossa - jossa itse työskentelen - rompuista on kustakin erikseen tehty A4-kokoinen informaatiolehdykkä. Nämä A4-arkit on sitten sijoitettu kansioon, jonka saa selattavakseen pyytämällä sitä henkilökunnalta.
Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kirjastokohtaisesti ja kun et ollut yksilöinyt kirjastoa, jonka CD-rom-sijoittelua ihmettelit en tämän kattavampaa
vastausta osaa antaa. Cd-romia Finnairista en tietokannastamme löytänyt.
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
Taloustieteelliseen tietoon keskittynyt Helsingin Kauppakorkeakoulun Helecon Mix –tietokanta ei anna sanalla kilpailijayhteistyö yhtään viitettä, mutta hakua laajentaen esimerkiksi seuraavaksi: kilpail* & yhteistyö* (katkaisu ja hakusanojen yhdistäminen) saadaan viitteitä jo paljon. Joukosta saattaa löytyä relevantteja. Oheen on poimittu muutamia ehkä soveliaita artikkeliviitteitä ja yksi kirja.
Strateginen kumppanuus tuo kilpailukykyä / Johtoporras 2002 : 3-4, s. 13-14
Yhteistyöllä kilpailukykyä / Logistiikka 2002 : 7, s. 14
Verkostoitumisesta kilpailukykyä yritystoimintaan / Economic trends 2002 : 5, s. 36-40
Voitto kahden perheyrityksen yhteistyöprosessille: Meconet Oy! Vuoden konsultointityö 2001 -kilpailu / Pkt.fi 2002 : 4, s. 6-9…
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion…
Carl Grimbergin Kansojen historia-kirjasarjan osa 11 käsittelee uskonpuhdistusta ja mm. myös ane- ja kiirastulioppeja sivulta 349 alkaen. Jonkin verran tietoa näistä käsitteistä löytyy myös tietosanakirjoista (esim. Spectrum/Roomalaiskatolinen usko. Mitä ilmeisimmin kyseiset aiheet löytyvät myös kirkkohistoriaa ja kristinuskon historiaa käsittelevistä kirjoista. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat teokset:
-Arffman, Kaarlo: Kristinuskon historia, Edita 2004
-Eeden. 8 : Kirkkohistoria ja kirkkotieto (toim. Simo Heininen, Edita 2003, ss. 69-70
-Kristinuskon historia 2000, osa 2:Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, Weilin + Göös 1999.
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Jos sinulla on kirjastokorttiin liittyvä tunnusluku eli pin-koodi, tee näin:
HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://helmet.fi/ kirjaudu omiin tietoihisi. Napsauta painiketta "Hae/varaa". Valitse hakutapa "Lehdet". Kirjoita hakuruutuun "kauneus ja terveys helsinki" (ilman lainausmerkkejä) ja napsauta "Hae". Napsauta sen jälkeen painiketta "Varaa". Saat esille näytön, jossa lukee "Olet varaamassa Kauneus & terveys : Helsinki". Napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy lista varattavissa olevista Kauneus ja terveys -lehden numeroista. Valitse näistä haluamasi numero (ainakin Etelä-Haagan kirjastossa numero 1/2009 näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä). Napsauta lopuksi sivun alalaidassa olevaa painiketta "Varaa valittu lehden…
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
