Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei, kyllä voit lainata HelMet-kirjastoista, jos sinulla on voimassaoleva kirjastokortti. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan kirjastokortin saamisen ehtona yhteysosoite Suomessa. Lainataksesi e-aineistoa tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi oman PIN-koodisi eli nelinumeroisen tunnusluvun. Jos et muista omaasi, PIN-koodin saa vain kuvallista henkilötodistusta vastaan kirjastosta.
Lukulaitteen hankinnassa on otettava monia asioita huomioon. Lukulaitteiden lisäksi e-aineistoja voi lukea tietokoneella, älypuhelimella tai tableteilla eli taulutietokoneilla. Tabletit ovat nousseet suosioon monikäyttöisyytensä vuoksi. Lukulaitteen hyviksi puoliksi voi laskea muun muassa alhaisen virrankäytön, edullisuuden ja silmälle…
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Monikielisestä Infopankki.fi -sivustosta kannattaa kertoa kaikille maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Verkkosivustolle on koottu runsaasti tietoa Suomesta, esimerkiksi seuraavista aiheista:
·työnteko Suomessa
·suomen kielen opiskelu
·asuminen
·opiskelu ja koulutus
Infopankin sivut löytyvät osoitteesta www.infopankki.fi 12 kielellä*: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia ja arabia. Sivuston avulla käyttäjä voi itsenäisesti tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla kiellellään. Kieliversiot ovat identtisiä.
Tässä vielä muutama relevantti osoite, josta saa tietoa maahanmuuttajista/ulkomaalaisista/turvapaikkapäätöksistä/oleskeluluvista:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
http://www.…
Olisikohan kyse ehkä Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runosta Kynttilänmyyjä? Siinä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta.
Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Vaasan kaupunginkirjaston kotisivulta löytyy kohdasta Opaste seuraava ohje:
LAINOJEN UUSIMINEN Näpäytä painiketta Lainat.
Nyt Web-kirjasto kysyy tietosi. Kirjoita ensimmäiselle riville kirjastokorttisi numero ja toiselle riville salasanasi. Näpäytä lopuksi OK -painiketta.
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat. Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Voit käyttää netissä olevaa Suomen tieteellisten kirjastojen opasta
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Hakusana sosiaali* antaa tulokseksi 70 kirjastoa, joiden nettisoitteet selviävät kunkin kirjaston kohdalla erikseen. Hakua voi tarkentaa (esim. sosiaali or terveys).
Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden virtuaalikirjastosta http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ löytyy esim. hakusanalla "sosiaaliala" alan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen osoitteita, joista pääset näiden kirjastojen sivuille. Hakea voi myös aihealueittain.
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on…
Sanan alkuosa liittyy ahtaa-verbiin, joka tarkoittaa tunkemista ja täyteen sullomista. Ahtojää tarkoittaa röykkiöiksi ajautunutta jäätä. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1: A-K).
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie…
Louna-kirjastojen uusimpia kirjoja työhön perehdyttämisestä ovat nämä:
- Oppiminen työssä / Päivi Kupias, Raija Peltola (2019)
- Tervetuloa meille! : uuden työntekijän perehdytys / Annina Eklund (2018)
- Mentorointi 4.0 / Päivi Kupias, Matti Salo (2014)
Alla linkki hakutulokseen tietokannasta:
https://louna.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&l…
Alla myös linkki hakutulokseen Finna-tietokannasta. Kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Aiheesta on myös paljon opinnäytetöitä, joista uusimmat ovat myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää…
Kun etsii tietoa Agatha Christiestä ongelmana on runsaudenpula. Jos tarvitset tietoa vain "Kymmenestä pienestä neekeripojasta", siitä sattuu olemaan suomenkielinen www-sivu osoitteessa http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuukirj3.htm.
Muuta tietoa Christiestä kannattaa etsiä osoitteesta
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm - sinne on koottu runsaasti linkkejä myös Christietä käsitteleville www-sivuille.
Kirjoja Christiestä löytyy runsaasti, suomenkielisinäkin ainakin seuraavat: Christie, Agatha: Vanha hyvä aikani ( WSOY 1978) ; Agathan vuosisata : 100 vuotta Agatha Christien syntymästä (toim. Risto Raitio. Suomen dekkariseura 1990).
Esititpä vaikean kysymyksen! Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet Kuopiosta, joten sinun kannattaa mennä Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulle: http://www.kuopio.fi/kirjasto/index.htm. Riimi-aineistohaussa
valitse yhdistelmähaku. Asiasana: kaunokirjallisuus -laatikkoon voit
kokeilla esimerkiksi asiasanaa psykologiset romaanit. Voit rajata hakua
aineistolajin (kirja), kielen (suomi) sekä julkaisuvuosien (esim. 1998-1999)
mukaan. Yhdistelemällä eri hakusanoja (JA/TAI/EI -operaattoreilla) voit joko
rajata tai laajentaa hakua. Jos löydät kiinnostavia teoksia, voit käydä
katsomassa tarkoista tiedoista niiden asiasanat ja jatkaa hakua niillä.
