Teknillisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että päättötöitä voi käydä lukemassa paikanpäällä Otaniemessä. Kirjasto on kesäisin auki seuraavasti: Maanantaisin klo 8.00-18.00. Tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://lib.hut.fi/
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Kirjasta Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982), joka sisältää perinteisiä englantilaisia Hanhiemon runoja ja loruja Kaarina Helakisan suomeksi riimitteleminä, löytyy s. 59 tämä runo. Se alkaa sanoilla: Kuka siellä kolkuttaa?
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,…
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Koska Ison-Britannian imperiumi oli mahtavimmillaan Viktorian aikana, on sen asioita ja vaiheita käsitelty runsaasti kaikissa yleisen historian yleisesityksissä, joita ei tässä ole tarpeellista erikseen luetella.
Englannin historioista voi mainita seuraavat:
Trevelyan, G. M.
Englannin historia 2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Englannin historia. - Puijo, 1995 (myös uudempia painoksia). - (Matkaopas historiaan).
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Britannia : saarivaltakunnan Eurooppa-suhteiden historia. - Atena, 2002.
Imperiumin muista osista on myös:
Chambers, John
Australia. - Unipress, 2006. - (Matkaopas historiaan).
Fisher, Andrew
Skotlanti. - Puijo, 1998. - (Matkaopas historiaan).
Neville, Peter
Irlanti. -…
HelMet tietokannasta löytyy teokset:
Burdett, John: Bangkok 8.
Burdett, John: Bangkok haunts
Burdett, John: Bangkok tattoo
Vazquez Montalban, Manuel: Los pájaros de Bangkok
Sila Khomchai: Kroopkrua klang ta non
suomennettu teos
Garland: Laguuni
Suomalainen Bangkokiin sijoittuva dekkari
Kirstilä, Pentti: Munthe
Lastenkirjoja:
Landström; Eeles: Tavoitteena kultamitali. Jukan ja kumppaneiden seikkailut Bangkokissa.
Keene, Carolyn: Pyhän linnun arvoitus
Ruotsalaisia Bangkokiin sijoittuvia teksia:
Gregory, Sandra: Glöm att ni har en dotter
Vinlenzi, Penny: Helt övergiven
Bangkokia koskevaa kirjallisuutta voit hakea lisää Worldcat tietokannasta http://www.worldcat.org/
Valitse Advanced search ja kirjoita kohtaan Subject Bangkok. Hakua voit…
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Ihmisen yleisin sairaus flunssa (nuhakuume, hengitystietulehdus) johtuu virustartunnasta. Eri flunssaviruksia on olemassa yli 200. Kylmettymisen tai vilustumisen vaikutusta flunssan saamiseen on tutkittu kauan, eikä aivan yksiselitteiseen tulokseen ole päästy, koska kylmettymiskokeet eivät ole aiheuttaneet sairastumista ilman virusten samanaikaista antamista. Perinteisesti on katsottu, ettei kylmälle altistumista voi kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. On kyllä mahdollista, että kylmä heikentää elimistön vastustuskykyä ja jo olemassa oleva virus voi aktivoitua. Viime vuonna uutisoitiin suomalaistutkijoiden vahvistaneen ihmisten arkikokemuksen flunssan ja kylmän välisestä yhteydestä. Yksi syy tähän lienee se, että kylmän ilman…
Teoksessa "Suomen rahapaja 1864-1964", Helsinki 1964 kerrotaan seuraavaa: "Samaan aikaan kun tehtiin suunnitelmia siitä, minkälaisia rahoja ja seteleitä Suomessa saisi valmistaa, alettiin tutkia kysymystä, miten ja missä tarvittavat rahat oli lyötävä. Siinä mielessä senaatti antoi huhtikuun 5. p:nä 1960 vuori-insinööri Walfrid Brehmerille määräyksen seurata senaattori Langenskiöldiä Pietariin. Hänen oli siellä tutustuttava Venäjän rahapajan organisaatioon ja toimintaan ja huomioittensa perusteella laadittava ehdotus rahapajan perustamisesta Suomeen. Kertomuksen Pietarissa tekemistään huomioista ja sikäläisten asiantuntijoiden avulla laatimansa ehdotuksen hän jätti senaatille huhtikuun 14. p:nä 1860."
Muutetusta raha-yksiköstä sanotaan…
Anna Kortelainen on kirjassaan Päivä naisten paratiisissa (2005) tehnyt katsauksen tavarataloromaaneihin s. 98-107. Suomennettuihin kuuluu:
- Emile Zola : Naisten paratiisi (Naisten aarreaitta)
- Siwertz, Sigfrid: Suuri tavaratalo (1933)
- Kihlman, Christer: Gerdt Bladhin tuho (1987)
- Martin, Steve : Tavaratalon tyttö (2004)
Sekä Sophie Kinsellan Himoshoppaaja –kirjat.
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www…
Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnassa on hyvin laaja aihe. Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy satoja aiheeseen jollakin lailla liittyviä viiteitä. Lisäksi määrä kasvaa vielä suuresti, jos tarkastellaan yksittäisiä taiteenaloja ja niiden vaikuttavuutta, esim. kirjallisuutta, musiikkia, kuvataiteita tai teatteritaidetta.
Oheisessa liitteessä on jonkin verran aiheeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä lähinnä Linda-tietokannasta ja esimerkinomaisesti muutamia eri taiteenalojen vaikuttavuuteen liittyviä viitteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tietokannasta sekä lisäksi pari mielenkiintoista artikkeliviitettä. Et maininnut, mitä kieliä luet, joten luettelossa on nyt vain suomen- ja englanninkielisiä…
Haluatko tietää jonkin tietyn kirjaston äänikirjavalikoimasta? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana nimittäin hyvin monia kirjastoja.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston äänikirjavalikoimaa pääsee katsomaan osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa pääsivulla kohtaa ”Muut hakutavat”. Valitse pudotusvalikosta ”Valitse hakutapa” sitten hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita hakukenttään ”äänikirjat” (siis ilman lainausmerkkejä). Sitten paina vain hae ja saat pitkän listan äänikirjoista. Tosin mukana ovat vielä kaikenkieliset äänikirjat.
Jos haluat rajata hakua vielä tarkemmin, klikkaa edellä kerrotun jälkeen ylhäällä keskellä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Sieltä voi valita rajauksen…
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Diaskannauksen pitäisi onnistua Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa - ainakin jos kyseessä ovat tavallisimman kokoiset diat.
Opastuksen ja ajan diaskannaukseen voi varata Lainaa kirjastolainen -palvelun kautta täyttämällä opastuspyyntötilauksen. Kirjastosta otetaan yhteyttä henkilökohtaisen opastusajan sopimiseksi.
Lainaa kirjastolainen -lomakkeen linkki sekä tietoa muista asiakasopastuksista Espoon kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Asiakasopas…
