Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
Porvoon kirjastossa on useita nimikirjoja, joista selviää eri etunimien merkitykset/etymologiat, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan Etunimet. Näiden mukaan Tyyne on nimen Tyyni rinnakkaisnimi. Nimi viittaa luonteenominaisuuteen: tyyni, siivo, tasainen. Lisätietoja saat kokoelmassamme olevista nimikirjoista.
Italia-saksa sanakirjaa lähinnä olisivat usean kielen sisältävät Eurosanakirjat, jotka ovat hieman suppeita ja hankalampia käyttää, kuin tavallinen sanakirja, mutta ehkä aloittelijalle riittäisivät. Kannattaa käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta.
Etsit ilmeisesti CD-muodossa olevia albumeja. Ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy CD-äänilevyinä kaksi Metro-Tyttöjen laulukokoelmaa (Unohtumattomat 1 ja 2). Nämä sisältävät yhteensä 42 heidän keskeisintä levytystään. Ota yhteyttä musiikkiosastolle (182325) tai tule käymään!
Hei vaan!
Sophie Kinsella, oikealta nimeltään Madeleine Wickham, on britti ja asuu Lontoossa. Suosittu chick lit -kirjailija on syntynyt vuonna 1969, eli hän täyttää tänä vuonna 39 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sophie_Kinsella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1090
Kinsellalla on internetsivut, joille pääset tästä linkistä:
http://www.randomhouse.com/bantamdell/kinsella/
Sophie Kinsella tunnetaan erityisesti Himoshoppaaja-kirjasarjastaan. Kaikkiaan häneltä on suomennettu kahdeksan teosta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet WSOYn julkaisemina. Teoksia on saatavilla sekä kirjakaupoissa että kirjastoissa. Itäkeskuksen Kinsella-tilanteen voit tarkistaa Helmet.fi -aineistotietokannasta.
http://www.helmet.fi/
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta…
Tuosta summasta se johtuu. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 5 euroa tai enemmän, et voi tehdä varauksia.
Valitettavasti verkkomaksaminen ei vielä onnistu, vaan maksut pitää suorittaa kirjastossa. Verkkomaksaminen on lähiaikoina tulossa mahdolliseksi Helmet-palvelussa.
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Sarjan muita osia ei ole ilmestynyt ainakaan toistaiseksi suomeksi, koska niistä ei löydy mainintaa mistään tietokannoista.
Laitoin kustantajalle kysymyksen, onko heillä suunnitelmia julkaista sarjan seuraavia osia suomeksi. Jos sieltä vastataan, ilmoittelen sinullekin.
Kysymys on mielenkiintoinen ja jos sitä haluaa pohtia syvällisemmin, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Tommi Parkon teokseen Runosta, rakkaudella tai Runousopin perusteisiin.
Loppusointoja eli riimejä ei juurikaan tapaa nykyrunoudesta, jos kohta mm. Teemu Manninen ja Olli Heikkonen ovat kirjoittaneet säemuodossa. Riimit ovat sidoksissa runon rytmiin. Runousopin perusteissa käytetään esimerkkinä Ilpo Tiihosen runoa Likainen enkeli (kokoelmassa Hyvät, pahat ja rumat): siinä on vapaata rytmiä, mutta myös jambimittaa ja jonkinlaista riimittelyä.
Yön enkeli on jäänyt rappusille
reppu selässään
ja odottaa
ja likaisin kynsin kaivaa
hurmaavia korviaan
- -
R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Kysymyksesi on melko spesifi, joten varsinaista kirjallisuutta aiheesta ei yleisten kirjastojen kokoelmista paljonkaan löydy. Voisit ottaa yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon, joka sijaitsee Helsingin Meilahdessa http://www.terkko.helsinki.fi/ Varsinaiset tiedonhaut ovat siellä maksullisia.
Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla voit käyttää esim. Helkaa (Helsingin yliopiston kokoelmatietokanta), joka sisältää myös Terkossa olevan aineiston sekä Medic-tietokantaa, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista. Medicissä mene kohtaan "hakusanojen selaus" ja kirjoita laatikkoon esimerkiksi sana "hengityshoidon" ja hae. Näin löytyneet viitteet voisivat kohdallasi olla käyttökelpoisia. Helkasta…
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
Kirjaston markkinoinnista on suomenkielellä julkaistu kovin vähän ja julkaistut teokset ovat vanhahkoja:
Huotari, Maija-Leena : Kirjaston markkinointi, 1992
Piispanen, Ritva : Turha vai tärkeä kirjasto : markkinointitutkimus lahtelaisten kirjastonkäytöstä v. 1983, 1990
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi kolme suomenkielistä opinnäytettä kirjaston markkinoinnista, joista yksi on 2000-luvulta ja koskee www-sivuja kirjastojen markkinoinnissa. Seniorien viestintäpäivän markkinoinnista ja sen vaikutuksesta en löytänyt tutkimuksia, joten opinnäytteesi aihe on hyvin valittu. Artikkeleita seniorien viestintäpäivästä löytyy muutamia Aleksi- ja Arto –tietokannoista. Tietokannat ovat…
