Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
Kysyimme käännöstä muutamilta tuotantoyhtiöiltä, saimme seuraa käännökset:
dialogilista
dialogilista (lähinnä aikakoodillinen)
prikkauslista tai aikakoodattu lista
Paras lähde on CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio), joka on Youth in Action -ohjelman kansallinen toimisto Suomessa. Heidän sivuiltaan löytyy runsaasti tietoa ja lähteitä:
http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action
Yksi opinnäytetyö löytyi:
Hauskuutta ja haasteita : tutkimus ryhmänvetäjyydestä Youth in action -ryhmätapaamisissa / Ossi-Pekka Ollikainen ja Jenni Peräaho. (AMK-opinnäytetyö : Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tornion koulutusyksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 2008)
Nuorisotyö-lehdestä löytyy myös artikkeleita aiheesta
- Miksi kansainvälistä yhteistyötä tehdään? (2010, nro 3, s. 14-15)
- Haussa yhteiseurooppalainen nuorisotyön käsite / Eeva Sinisalo-Juha…
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
HelMet-kirjastoissa on 11 kappaletta kyseistä Veijo Hietalan teosta. Kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, ja teokseen on kaksi varausta jonossa. Voit tehdä itsellesi varauksen teokseen HelMet-verkkokirjastossa tai lähimmässä kirjastossa.
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Kirjastot poistavat aineistoaan pääasiassa huonokuntoisuuden takia tai siksi, että tietokirjan sisältämä tieto on vanhentunutta. Myös se, ettei aineisto mene lainaan, voi olla poistamisen syynä. Asiakkaan toive saada ostaa se ei ole syy kokoelmasta poistamiseen.
Kysymyksesi tuli kirjastojen yhteiseen palveluun, joten kannattaa kysyä asiasta suoraan siitä kirjastosta, jossa levyt ovat.
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi…
Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos.
"Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 13 - 18 (syksyllä 2013 11.9. - 11.12.2013).
Voit toki muinakin aikoina lukea varastossa säilytettäviä, ei-lainattavia lehtiä Pasilan kirjaston lehtialueella. Etsimääsi lehteähän ei saa kotilainaan. Lehdet tilataan sinulle varastosta odottaessasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti…
Helmet-kirjastokortin saa ilman suomalaista henkilötunnusta. Silloin kortti on voimassa vuoden kerrallaan, ja vuoden kuluttua täytyy kortti päivittää, jolloin aikarajaa siirretään taas vuodella eteenpäin.
Kortin hankkimiseen tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton KELA-kortti. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistukseksi kelpaavat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti ja Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti.
Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Käyttösäännöt voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/…
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/…
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
