Kulttikortista on tiedotettu seuraavaa:
Kulttikortti on kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaettava kortti, jolla saa etuja kymmenissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitoksissa.
Kulttikortti jaetaan koulussa kaikille helsinkiläisille kahdeksasluokkalaisille sekä Kulttuurikursseihin osallistuville yläasteen ja toisen asteen oppilaille. Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti, joka on voimassa vuoden (2008).
Tästä voi siis päätellä, että kulttikortti on jaettu keväällä kaikille silloisille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat siis nyt syksyllä yhdeksännellä. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoja.
Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
Postitusosoitteita ei ole saatavilla tarroina tai taulukkona. Kirjastot.fi-sivuston kautta löytyvät Suomen n. 400 kunnankirjaston kotisivut ja myös osoitteet, mutta jokainen omalta sivultaan:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Luettelo kunnankirjastoista löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivuston kautta, mutta sitä kautta ei löydy osoitetietoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
Kuntien kirjastot huolehtivat hankinnoistaan itsenäisesti tai muutamien kirjastojen kimppojen kautta, eikä hankinnoista tai lahjoista vastaavien osoitteista valitettavasti ole luetteloa.
Käyttötunnuksen tekeminen Tampereen kaupunginkirjaston uuteen verkkokirjastoon onnistuu seuraavasti.
Käyttääksesi uutta verkkokirjastoa sinun pitää aluksi luoda itsellesi käyttäjätunnus, joka näkyy verkkokirjastossa esim. tekemiesi arviointien nimimerkkinä. Tunnuksen luomiseen tarvitset siis kirjastokortin numeroa ja sen tunnusluvun. Palveluun voivat tehdä käyttäjätunnuksen ne, joilla on Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos sinulla ei ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, saat uuden asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa.
Paina kirjautumisikkunassa Luo uusi käyttäjätunnus -linkkiä, joka on sisäänkirjautumisikkunassa sivun oikeassa reunassa.
Pääset sivulle, jossa pitää painaa Luo…
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/.…
Viola-tietokannasta (https://finna.fi ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Ikävä kyllä tämännimistä teosta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Kati Liukkonen oli toinen tekijä vuonna 2008 julkaistussa kirjassa Viisikko - rimpuileva remmi:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529235011
Samanniminen henkilö on kuvittanut Sirpa Puskalan kirjan Pikkuruu Mustanmusta (1999):
http://kirjailijat.kirjastot.fi/en-gb/kirjailija.aspx?PersonID=1617&Pag…
Muita teoksia ei Kati Liukkoselta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu (https://finna.fi Voisiko kyseessä olla esimerkiksi novelli?
Hei,
Meillä on uutistorilla jonkin verran systeemit muuttuneet eli vieläkin asiakaskoneille saa A4 skannerin, mutta nyt skannatut kuvat pystyy tallentamaan yhteen tiedostoon pdf:ksi. Toinen vaihtoehto on uutistorilla oleva kopiokone, jolla voi skannata suoraan muistitikulle myös A3-kokoisia dokumenttejä, nämäkin pystyy suoraan yhdistämään yhdeksi pdf-tiedostoksi.
Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos.
"Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /…
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Etsimäsi kirja voisi olla Bengt Anderbergin Satu pienen pienestä tytöstä. Se on ilmestynyt Lasten parhaat - kirjakerhosarjassa vuonna 1994, kuvitus on Jan Mogensenin ja suomennos Leena Järvenpään.
Haihdutusmaljoja on monessa eri koossa ja ne valmistetaan pääasiassa posliinista. Löysin erilaisia maljoja muutamasta eri verkkokaupasta, mutta painoa ei yhdenkään kohdalla mainittu.
Kemiallisissa laskutoimituksissa malja punnitaan, jotta saadaan sen tarkka paino selville.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ihan mukavasti aineistoa kysymästäsi aiheesta. Voit itsekin katsoa verkossa olevasta aineistorekisteristämme Pallas-Introsta osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse sitten ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään sana ennustaminen, niin saat ainakin 61 viitettä ko. aiheesta ja mukana on myös kädestä ennustamista ja tarot-kortteja.
Ohjelma näyttää aina 5 viitettä kerralla ja sinistä nuolta näpäyttämällä pääset eteen päin katsomaan seuraavia viitteitä.
Tässä muutama esimerkki:
Reid, Lori: Kädestä katsomisen taito, 1997.
Aaltonen, Kalervo: Suuri tarotkirja: mielen labyrintti, 1997
Silva, Esmeralda da: Tarot, 1997
Barrett, David V.: Kädestä…
Bill ja Melinda Gatesin säätiö on myöntänyt Helsingin kaupunginkirjastolle 1 miljoonan dollarin (n. 6 mmk) suuruisen tunnustuksen hyvästä, Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työtä. Bill & Melinda Gates Foundation on säätiö, jonka Gatesit perustivat yksityisillä varoillaan vuonna 1997. Säätiö myöntää Access to Learning -palkintonsa yleiselle kirjastolle, joka on mahdollistanut poikkeuksellisen hyvin käyttäjiensä pääsyn tiedon ja kulttuurin äärelle Internetin avulla. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota kirjastojen mahdollisuuksiin toimia tietoyhteiskunnan ovien avaajana kaikille kansalaisille.
Palkitsemisperusteissa korostetaan erityisesti Lasipalatsin Kirjakaapelin kirjaston merkitystä edistyksellisten, tietotekniikkaan…
Näistä aiheista voit etsiä kirjallisuutta Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan avulla. Se löytyy
osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ . Koska näistä aiheista löytyy paljon kirjoja, voit itse tietokantaa selaamalla löytää käyttöösi parhaiten sopivat. Tässä ohjeita haun tekoon:
Valitse Tarkka haku. Kirjoita hakulomakkeeseen asiasanakenttään aihetta kuvaava hakusana. Aiheesta ergonomia löytyy useita kymmeniä viitteitä asiasanalla 'ergonomia' (esim. Väyrynen, Seppo: Suunnittelijan ergonomia).
Samoin aiheesta www-sivujen luonti voit hakea asiasanalla 'www-sivut'; hakusanalla löytyy www-sivujen tekoon käytettäviä ohjelmia käsitteleviä teoksia sekä esim. visuaalista suunnittelua koskevia (esim. Ek, Jesper: FrontPage 2000 ;…
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
