Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi )tehtiin hakuja mainitsemillanne hakusanoilla. Haku rajoitettiin aikuisten suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen.
Teokset, jotka käsittelevät muun muassa syyllistämistä löytyvät seuraavasta linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyllist%C3%A4minen__Ff%3Af…
Seuraava tulosjoukko käsittelee muun muassa kateutta käsitteleviä romaaneja. Haku on rajattu kuten edellä. Huom. sivuja on kolme. Seuraavassa linkki:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skateus__Ff%3Afacetcollectio…
Hakusana ’syytökset’ tuotti tulokseksi seuraavan kirjallisuusluettelon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyt%C3%B6kset__Ff%3Afacetc…
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutamia teoksia kuvien opetuskäytöstä. Teoksessa Wærn, Yvonne: Bild och föreställning : om visuell retorik (Studentlitteratur, 2004) käsitellään myös kuvien opetuskäyttöä. Samoin teoksessa Hatva, Anja: Kuva - hyvä renki, huono isäntä (Urex, 1987)käsitellään vähän kuvien käyttöä pedagogiikassa.
Opettaja-lehden Soili Hämäläisen artikkelissa: "Kuvilla pääsee syvälle" (2012:7, s.38-39) http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201… kerrotaan kuvien käytöstä opetuksessa. Artikkelissa mainituista Spectrokorteista löytyy lisää tietoa http://www.spectrovisio.net/etusivu/spectrokortit/taustaa.html
Tällä sivulla mainittu teos Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) löytyy…
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Internetistä löytyy mm. Iso-Britannian hotellirekisteri, jossa on luokiteltuna eri tasoisia hotelleja ja retkeilymajoja. Osoite on http://www.uk-hotels-register.com/
Lisäksi monikulttuurisen kirjaston Maailma-infosta kannattaa vilkaista - sieltä löytyvät maat aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Esim. Excite Travelin Iso-Briannia-sivut osoitteessa http://www.excite.com/travel/countries/united_kingdom/ sisältävät monenlaista matkailutietoa myös Lontoosta.
Makupalat-linkkikirjastosta löytyy vapaa-ajan alta matkailulinkkejä. Osoite on http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta voi etsiä matkaoppaita Lontoosta valitsemalla luokaksi 417.11. Luokasta 461.03 löytyy…
Kysymyksesi voi koskea niin montaa käsittettä ja tieteenalaa, että ilman tieteenalan ja käsitteiden rajausta ja täsmennystä en pysty antamaan täsmällisiä kirjallisuusviitteitä aiheeseesi. Lähinnä kysymys on siitä, onko tarkastelutapa käsitteeseen 'kokemus' psykologinen, uskonnollinen , kasvatuksellinen vai jokin muu. Etsittäessä sanalla draamapedagogiikka, LINDASTA (yliopistokirjastojen yhteistietokannasta) tai ARTOsta (kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta), tulee viitteitä yhteensä 130, jotka koskevat draamapedagogiikkaa. Etsittäessä yhdistelmähakuna asiasanoilla draamapedagogiikka ja kokeminen (tai kokemukset) ei tullut viitteitä. Asiasanalla kokemus tai kokeminen löytyy myös paljon viitteitä, mutta on vaikea päätellä, mitkä niistä…
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Kirjaston etusivulta pääsee nopeasti PIKI-verkkokirjastoomme, jonka avulla voi hakea tietoa millaista kirjallisuutta kokoelmissamme on.
Osoite on http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Palvelun vasemmasta yläreunasta löytyy HAKU josta pääsee varsinaiseen hakutauluun.
Siellä kannattaa valita pudotusvalikoista kohdat ASIASANA ja kirjoittaa toiselle riville koulu ja toiselle esimerkiksi kirjallisuudentutkimus (kannattaa kokeilla myös sanaa lastenkirjallisuus jne.)
Hakua voi ja kannattaakin supistaa koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaa ja vielä rajata
hakua ruksaamalla kohta tietokirjallisuus.
Näin haettaessa löytyy mm. teos
PALOSAARI, Liisa
Koulu faktan ja fiktion rajamailla / Liisa Palosaari
Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2000
Jos…
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Rahojen arvoista on kysytty useita kertoja. Vastauksia kysymykseen löytyy hakemalla arkistosta asiasanalla numismatiikka. Kirjallisuutta on eri kirjastoissa saatavilla mm. Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat. Hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta (http://www.numismaatikko.fi/).
Vastausta kysymykseesi on haettu kirjastojen välisillä listoilla, mutta vielä ei kenelläkään ole ollut antaa vihjettä. Yritin tutkia kirjastojen kirjallisuuskuvauksia kirjastojen nuorten ja lasten sivuilta, mutta sieltäkään tällaista juonta ei löytynyt. Käyn vielä selailemassa teoksia tuolla varastossa, josko sieltä tärppäisi.
Seuraavilta verkkosivuilta voisit ehkä yrittää kysyä, tuntuisiko sisältö tutulta, sivujen pitäjät ovat ilmoittautuneet Neiti Etsivän lukijoiksi
http://siri08.blogit.fi/tyttokirjallisuusprojekti-neiti-etsiva-sarja/
http://neitietsiva.suntuubi.com/?cat=1
Jokaisella kirjastolla saattaa tässä asiassa olla omat käytäntönsä. Joistakin kirjastoista saa varata poistolehtiä etukäteen, mutta yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole. Kannattaa kysyä asiaa siitä kirjastosta, josta haluaa poistolehdet.
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja…
Tätä kysymystä kannattaa kysyä Ylen Radio Suomen Luontoillasta. Sieltä sitä on kysytty ennenkin, mutta en valitettavasti tähän hätään muista vastausta. Luontoillassa vastaavat alan asiantuntijat (http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/luontoillan_asiantuntijakaa…).
Luontoiltaa voi kuulla Radio Suomessa kerran kuussa, keskiviikkona klo 18.06-20.00. Vuonna 2012 Luontoillan aikataulu on seuraava: 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.7., 15.8., 19.9., 17.10., 14.11., 12.12. Kysymyksiä voi kysyä soittamalla suoraan lähetykseen puh: 0203-17600 tai nettilomakkeella, joka löytyy täältä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/osallistu_radio_suomen_luon….
Luontoillan nettisivut ovat tässä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
