Hei,
Vhs-kasetin digitoiminen dvd-levylle kestää niin kauan kuin vhs-kasetissa on digitoitavaa sisältöä. Kasetti siis pyörii digitoidessa tavallisella katselunopeudella ja tallentaminen tapahtuu siinä samalla. Lisäksi alussa ja lopussa menee muutamia minuutteja dvd-levyn alustamiseen ja viimeistelyyn.
Yhdelle dvd-levylle mahtuu kaksi tuntia videota. Jos dvd-levy täyttyy, laite pysäyttää automaattisesti vhs-kasetin siihen kohtaan ja lopun digitointia voi jatkaa sitten toiselle levylle. Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa on kaksi laitetta vhs-kasettien digitoimiseen, joten neljän tunnin aikana ehtii digitoida lähes kahdeksan tuntia vhs-videota.
Syntymäpaikkakunta määräytyy sen mukaan, missä lapsen äidin kotikunta sillä hetkellä on.
Lähde: Tiesitkö tämän: Syntymäpaikka on aina äidin kotikunta | Yle Uutiset
Sanonnassa yhdistyvät sana laskea merkytyksessä puhua tms.: antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää. Laskea luikuria. Linkki Kotimaisten keskuksen sanakirjaan
sekä sana luikuri "ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi. Laskea luikuria." Linkki kielitoimiston sanakirjaan.
Kirjastonhoitaja ei välitä yksityisten ihmisten osoitteita tai puhelinnumeroita.
Näissä asioissa sinua palvelee esimerkiksi maksullinen palvelunumero 118.
Kirjailijoiden kohdalla kannattaa kääntyä kustantajien puoleen. Jalon
kustantaja on Tammi ja Mannisen WSOY. Kustantajien yhteystiedot
löytyvät sivulta http://booknet.cultnet.fi/
Tein haun google -hakupalvelulla www.google.com hakusanana krokotiilit ja muutama suomenkielinen sivu löytyi, ihan hirveästi tietoa ei löytynyt. Katsopa seuraavia
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dunder.webcentral.com.au/vaarallinen/dge_saltwater.htm
Krokotiili on matelija joten iloa on varmasti myös matelijoiden aisteja käsittelevästä artikkelista
http://msnhomepages.talkcity.com/StudentUnion/cursus56/matelijoidenaist…
Krokotiilivitsejä, ei siis mikään tietosivu, on osoitteessa http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/elain_krokotiili.html
Suosittelen myös sivua http://crocodilian.com/ vaikka siinä kielenä onkin englanti. Kuvista ja lajinimistä on varmasti hyötyä.
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Rohkaistu ja tule toki lainaamaan kirjoja ja käyttämään lähikirjastosi palveluja. Täällä on myös muita ujoja ja arkoja tyttöjä ja poikia, joilla silti riittää hymyä ja elämäniloa. Kirjasto tarjoaa nuorille tunnelmaa, toimintaa ja elämyksiä, joita riittää koko vuodelle. Lasten- ja nuotenosaston ovat vilkkaita paikkoja, jossa ammattitaitonen ja varmasti ystävällinen henkilökunta opastaa sinua kun vain ilmaiset rohkeasti asiasi.
Tässä muutamia ehdotelmia:
- luokka 784.111 PIRNALES: Parasta ennen Bäst före Best before- soittavat vauhdikkaasti suomalaista "vaihtoehtotanhumusiikkia"
-levyllä ei ole laulua
-luokka 784.111 KOINURIT: ASKON 3 RIVINEN
rytmikkäällä poljennolla soitettua musiikkia, joukossa on muutamia laulujakin, mutta myös instrumentaaleista esim. "Koinurit crawl" ja "Kuortaneen polkka" ovat tanssahtelevia.
-luokka 784.111 JÄRVELÄN PIKKU PELIMANNIT: JPP
Tällä levyllä on hieman runollisempia sävyjä.
788.81 HOVEN DROVEN: GROV
Tämä villillä fiiliksellä nykykansanmusiikkia soittava yhtye tulee Ruotsista. Levyn takakannessa joukko ihmisiä tanssii ringissä. Rytmikäs ja tanssillinen levy.
-luokka 784.41 FIRE IN THE KITCHEN
Tällä levyllä on kelttiläistä…
Varsankivi sijaitsee Porvoon maalaiskunnan Kerkkoon kylässä, jossa sijaitsee myös peltotie Kropsan kuja lähellä kiveä. - Varsankiviä löytyy myös mm. Karkusta, Inarista, Lempäälästä ja Liperin ja Outokummun rajoilta. Vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston kautta.
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat…
Kirjailija Aino Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua. Aino Kallaksesta löydät lisää tietoa esim. Kai Laitisen kirjoista Aino Kallaksen maailmaa ja Suomen kirjallisuuden historia. Myös esim. tältä Lappeenrannan kaupunginkirjaston Internet-sivulla on tietoa hänestä:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12969
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
